Ekonomisti Juha Itkonen ennakoi Twitterissä lähivuosille niukkuuden jakamista.
– Seuraavalla hallituksella on varsin epäkiitollinen tehtävä tasapainottaa budjettia nykyisen hallituksen jäljiltä, hän sanoo tviitissään.
Myös valtiovarainministeriön työryhmä on esittänyt, että tulevien hallitusten ohjelmiin pitäisi kirjata miljardien eurojen menoleikkaukset ja muut toimet, joilla velkaantumisen kasvu saadaan kuriin. Budjettipäällikkö Mika Niemelä kertoi Ylellä tämä tarkoittavan noin kymmenen miljardin euron sopeutusta kahden seuraavan hallituksen aikana.
Itkosen mukaan tulevina vuosina joudutaan ”vetämään takaisin niitä menolisäyksiä, joihin ei olisi ollut varaa”.
– Jos leikkaukset tuntuvat ikäviltä, kiitos kuuluu nykyhallitukselle, hän sanoo tviitissään.
Hallitus on perustellut velkaantumista koronakriisin hoidolla, Ukrainan sodalla ja siitä seuranneella energiakriisillä. Itkosen mukaan kriisit eivät selitä kaikkea velkaantumista.
– Velanotto kriiseissä on ymmärrettävää, mutta ne selittävät vain osan, eli velkaa olisi tullut lisää ilmankin niitä.
Tästä muistutti taannoin myös eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja Sanni Grahn-Laasonen (kok.).
– On arvioitu, että velanotosta jopa kolmasosa on ihan muuta kuin kriiseihin liittyvää. Päätösperäisistä menolisäyksistä, jotka hallitus aloitti jo ennen kuin koronasta ja sodasta oli tietoakaan, jopa puolet on muuta kuin kriisien hoitoon tarkoitettuja, kokoomusedustaja muistutti MTV:n Uutisaamun haastattelussa.
Neljä viidestä suurimmasta puolueesta on Ita-Sanomien mukaan sitä mieltä, että ensi vaalikaudella pitää hillitä velkaantumista ja leikattava ainakin jonkin verran valtion menoja. Puoleista vain SDP panttaa yhä IS:n mukaan kantaansa.
Kokoomus on patistellut pääministeripuoluetta asiassa.
– Huolestuttavaa, jos SDP ei voi myöntää ääneen sitä, että hyvinvointivaltion pelastaminen edellyttää menojen leikkaamista. Vaalien keskeinen kysymys on, valitsemmeko kestävän kasvun jatkuvan velkaelvytyksen sijaan, tviittasi kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen.
Seuraavalla hallituksella on varsin epäkiitollinen tehtävä tasapainottaa budjettia nykyisen hallituksen jäljiltä. Tulevina vuosina joudutaan vetämään takaisin niitä menolisäyksiä, joihin ei olisi ollut varaa. Jos leikkaukset tuntuvat ikäviltä, kiitos kuuluu nykyhallitukselle.
— Juha Itkonen (@JuhaItkonen) November 3, 2022
Velanotto kriiseissä on ymmärrettävää, mutta ne selittävät vain osan, eli velkaa olisi tullut lisää ilmankin niitä. https://t.co/Eqs06nsGot
— Juha Itkonen (@JuhaItkonen) November 3, 2022
Naulan kantaan 🙏 https://t.co/hfXpDs0vVa
— Kai Mykkänen (@KaiMykkanen) November 4, 2022
