Viimeaikaisessa Nato-keskustelussa on toistunut ajatus, että on vain ajan kysymys, milloin Suomi ja Ruotsi ovat puolustusliiton täysivaltaisia jäseniä.
– Vaikka lopputulos, Nato-jäsenyys, on todennäköinen, on aikakysymys edelleen ratkaisua vailla, toteavat professori Stefan Forss ja everstiluutnantti Stig Rydell Ruotsin kuninkaallisen sotatiedeakatemian julkaisemassa artikkelissa.
Forss on Suomen Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti. Rydell on toiminut muun muassa strategian opettajana Ruotsin, Norjan ja Tanskan maanpuolustuskorkeakouluissa. Molemmat ovat Ruotsin kuninkaallisen sotatiedeakatemian jäseniä.
– Onko kyse kuukausista vai pahimmassa tapauksessa vuosista, he kysyvät.
Aiheesta käytävää julkista keskustelua leimaa heidän mukaansa nyt tietynlainen epäröinti.
– Entinen pääministeri Paavo Lipponen on aivan oikeassa: Yhdysvallat on nyt etenemisemme suhteen keskeinen toimija. Millaista ratkaisua Joe Bidenin hallinto Washingtonissa ja pääsihteeri Jens Stoltenbergin johtama Nato Brysselissä priorisoivat, jos Suomi ja Ruotsi eivät saavuta jäsenyyttä samanaikaisesti?
Puolustussuunnittelun rajoitteet on raivattava
Forss ja Rydell muistuttavat Yhdysvaltojen joutuvan tasapainoilemaan pyrkiessään turvaamaan geopoliittiset intressinsä yhtä aikaa sekä Mustanmeren alueella että Naton pohjoisella sivustalla.
– Jäsenyyshakemustemme perimmäisenä tavoitteena ja päämääränä on, että me puolustusliitto Naton puitteissa yhdessä varmistamme maillemme ja liittoumalle rauhan ja turvallisuuden näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa, he sanovat.
– Kyse on konkreettisesta, jatkuvasta työstä, joka ei voi ottaa aikalisää, he painottavat.
Heikentynyt turvallisuustilanne edellyttää heidän mukaansa sen varmistamista, että yhteinen puolustussuunnittelu voi edetä saumattomasti myös aikana ennen Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden toteutumista. Koska prosessi saattaa ottaa aikansa, tarvitaan heidän mielestään myös eräänlainen B-suunnitelma.
– Jopa Yhdysvalloissa on vaikutusvaltaisilta tahoilta esitetty, että on mahdollisesti syytä harkita erityisjärjestelyjä, ellei tilanne ole Vilnassa heinäkuussa järjestettävän Naton huippukokouksen jälkeen parempi. Onhan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys koko liittokunnan edun mukaista – ei vähiten pidemmällä aikavälillä, he toteavat.
Käytännössä erityisjärjestelyt tarkoittaisivat oikeudellisesti sitovia sopimuksia maiden välillä ja erityisesti Yhdysvaltojen kanssa sen varmistamiseksi, että yhteistä puolustussuunnittelua kyetään jatkamaan.
– Naton 30 jäsenmaasta Suomi ja Ruotsi voivat jo nyt luottaa 28:n tukeen.
