Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist ihmettelee kotitalouksien alhaista luottamusta talouden paranemiseen.
Tilastokeskuksen kesäkuun tilastossa luottamusindikaattori sai arvon -8,6. Pitkän aikavälin keskiarvo on -2,7, joten alkukesän tunnelmat olivat selvästi tavanomaista heikompia.
– Palkat ovat elpyneet ja korot laskeneet, eli lähtökohtaisesti kotitalouksien tilanteen pitäisi olla aiempaa parempi. Jokin silti painaa mieliä. Ilmeisesti taustalla on tullisodan ja geopolitiikan synnyttämä epävarmuus sekä kotimaan haasteellinen työttömyystilanne Appelqvist sanoo tiedotteessa.
Kotitalouksilla oli vain niukasti uskoa Suomen talouden suhdannenousuun, jota ekonomistit ovat jo pitkään lupailleet ennusteissaan. Kuvaavaa on, että kesäkuussa vain 18 prosenttia kuluttajista arvioi, että Suomen taloustilanne paranee seuraavan vuoden aikana.
– Kotitalouksien arvio Suomen talouden kehityksestä on hehtaarikaupalla synkempi kuin tyypillisissä ekonomistiennusteissa, pääekonomisti sanoo.
Appelqvistin mukaan tuloksista on tulkittavissa, että moni uskoo oman henkilökohtaisen taloustilanteen paranevan. Sen sijaan odotukset kulutuksesta olivat edelleen vaisuja.
Erityisesti isompien ostokohteiden, kuten kestokulutustavaroiden tai asuntojen, ostohalut olivat kesäkuussa pohjatasoilla.
– Kotitaloudet ovat epäileväisiä, mikä jarruttaa kotimaisen kulutuksen elpymistä, vaikka rahaa olisi aiempaa enemmän käytössä. Toisaalta tilanne voi kääntyä nopeasti, jos saadaan myönteisiä uutisia. Kuluttajaluottamusmittaukset ovat osin itseään toteuttavia ennustuksia. Jos luottamus talouden kehitykseen vahvistuu, tulee se myös käytännössä vauhdittamaan suhdannenousua.
Työssä käyvien vastaajien arvio omalle kohdalle kohdistuvasta työttömyysriskistä oli edelleen korkea, vaikka tilanne ei enää heikentynytkään aikaisemmasta. Koronanpandemian alkuvaihetta lukuun ottamatta yhtä korkeita lukemia ei ole mitattu karkeasti ottaen kymmeneen vuoteen.
– Kotitalouden ovat toki oikeassa siinä, että tilanne työmarkkinoilla on haasteellinen. Toisaalta tuoreista työllisyystilastoista löytyy jo valoisampia merkkejä. Lähinnä epävarmuutta liittyy siihen, kuinka nopeasti merkittävämpää paranemista nähdään, Appelqvist sanoo.
Myös kotitalouksien arvio kuluttajahintojen nousuvauhdista on pysynyt sitkeästi koholla. Kesäkuussa vastaajat arvioivat keskimäärin, että Suomen inflaatio olisi vielä vuoden päästä neljä prosenttia.
– Eräs luottamuskyselyjen erikoisuus liittyy siihen, miten kotitaloudet sitkeästi arvioivat inflaation riehuvan korkeissa lukemissa, vaikka Suomen tosiasiallinen hintakehitys on pitkään ollut etanamaisen hidasta. Jos tästä kummallisesta uskomuksesta päästäisiin eroon, niin ehkä sekin olisi omiaan piristämään tunnelmia.