Euroopan maat vastaavat ennennäkemättömään pommiuhkausaaltoon kukin omilla keinoillaan. Se hidastaa reagointia ja ruokkii pelkoa, arvioi brittiläisen Chatham House -ajatushautomon Eurooppa-, Venäjä- ja Euraasia-ohjelmien johtaja Grégoire Roos.
– Vastaus on tavallaan sekava, ja sen sisällä on vielä alatasoja. Se pidentää vasteaikaa ja antaa ahdistukselle enemmän tilaa kasvaa, Roos sanoi CNN:lle.
Roosin mukaan ensimmäiset reaktiot uhkauksiin ovat olleet jämäköitä, mutta maiden välinen yhteistyö ontuu. Koska ilmiö on uusi, jokainen maa toimii nyt omilla työkaluillaan ja omien standardiensa mukaan.
Uhkaukset on lähetetty pääosin sähköpostilla. Kaikki ovat toistaiseksi osoittautuneet perättömiksi. Ne ovat kohdistuneet useisiin tiedotusvälineisiin, yli 50 lentoon, tuhansiin kouluihin ja ainakin yhteen risteilyalukseen.
Uhkauksia kohdistui myös kahteen Finnairin lentoon 5. marraskuuta. Finnairin Rooman-kone, jossa oli 144 matkustajaa ja seitsemän miehistön jäsentä, laskeutui turvallisesti Italian ilmavoimien saattamana. Jettimen operoima Wienin-lento laskeutui myös normaalisti.
Yleisesti lentoihin kohdistuneet uhkaukset otettiin vakavasti, mutta toimet vaihtelivat maittain. Roosin mukaan uhkausten takana oleva taho käyttää hyväkseen kansallisten menettelyjen eroja.
– Europolin, kansallisen poliisin, joissakin tapauksissa jopa alueellisen poliisin ja ilmailuviranomaisten täytyy kaikkien vertailla teknistä näyttöä, hän sanoi.
Uhkausaalto on myös osoittanut, että pilailu on halpaa ja sen torjuminen kallista. Yksi sähköposti voi käynnistää laajan turvallisuusoperaation, kääntää lentoja tai tyhjentää julkisia rakennuksia.
Yksi ratkaisu olisi Roosin mukaan Euroopan laajuinen standardi uhkien arviointiin.
– Hätätoimien pitäisi esimerkiksi perustua vahvistettuun tiedustelutietoon ja kunkin tapauksen olosuhteisiin koko maanosan tasolla, hän sanoi.
Tekijä yhä tuntematon
Viestien alkuperää on vaikea jäljittää. Taustalla epäillään hybridivaikuttamista. Venäjää on toistuvasti syytetty kyberhyökkäyksistä, sabotaasista ja disinformaatiosta länsimaita vastaaan. Moskova on kiistänyt osallisuutensa.
Myös Roos varoittaa osoittamasta Moskovaa sormella ilman näyttöä.
– Jos syytämme joka kerta heti Moskovaa edes selvittämättä asiaa, vaarana on, että rohkaisemme monia muita tekijöitä, sekä valtiollisia että ei-valtiollisia, hän sanoi.