Petteri Orpon (kok.) hallitus on ottanut vahvan roolin talouskasvun ja kansallisen kilpailukyvyn edistämisessä panostamalla tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin (TKI). Tavoitteena on nostaa TKI-menot neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä.
– Jokainen euro TKI-toimintaan on sijoitus Suomen tulevaisuuden työhön, osaamiseen ja kasvuun, sanoo kokoomuksen kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan jäsen Oskari Valtola tiedotteessa.
Hallituksen päätös lisätä rahoitusta erityisesti korkeakouluille, Suomen Akatemialle ja Business Finlandille tarkoittaa Valtolan mukaan sitä, että uusia innovaatioita ja kaupallisia ratkaisuja päästään kehittämään aiempaa nopeammin ja laajemmin.
– Pitkäjänteinen tutkimustyö on kaikkien suurten innovaatioiden perusta, ja ilman laadukasta perustutkimusta meillä ei ole eväitä vastata tulevaisuuden haasteisiin. Nyt korkeakoulut ja tutkimuslaitokset saavat merkittävää lisärahoitusta pitkäjänteiseen perustutkimukseen. Se on edellytys uusille lääkkeille, teknologioille ja ilmastoratkaisuille, Valtola sanoo.
Business Finlandin myöntövaltuuksien kasvattaminen on tärkeä osa hallituksen TKI-strategiaa, jotta yhä useampi yritys uskaltaisi panostaa tutkimukseen ja kehitykseen.
– Tämä on suora kasvupanostus yrityksille. Kun rahoitusta on saatavilla, syntyy uusia työpaikkoja, vientiä ja verotuloja. Erityisesti kasvuhakuiset pk-yritykset hyötyvät tästä, Valtola toteaa.
Hallitus panostaa myös tutkimusinfrastruktuuriin, kuten laboratorioihin, testialustoihin ja dataympäristöihin.
– Ilman nykyaikaisia tiloja ja laitteita emme voi houkutella tai pitää kiinni kansainvälisistä huippututkijoista. Tutkimusympäristö on yksi Suomen kilpailukykytekijöistä, Valtola sanoo.
Valtolan mukaan hallituksen TKI-politiikka on esimerkki siitä, miten vastuullinen taloudenhoito ja rohkea uudistaminen voivat kulkea käsi kädessä.
– Haluamme olla eturivin tiedeyhteiskunta. Tavoitteemme on yksinkertainen: varmistaa, että Suomi ei jää jälkeen vaan kulkee kärjessä, Valtola sanoo.