Joka kolmas suomalainen on kokenut voimakasta ärtymystä tai raivoa pysäköintitilanteessa, kertoo Suomalaisten pysäköintialan toimijoiden yhdistys SPATY ry:n tuore kysely.
Ilmiö korostuu erityisesti nuorilla ja suurituloisilla. Kyselyn mukaan 18–24-vuotiaista joka toinen on menettänyt malttinsa pysäköidessään. Yli 100 000 euroa vuodessa ansaitsevista samaa kertoo lähes puolet.
SPATY:n mukaan pysäköintikäyttäytyminen jakaantuu Suomessa selvästi tulotason mukaan. Yli 100 000 euroa vuodessa ansaitsevista 46 prosenttia kertoo kokeneensa voimakasta ärtymystä pysäköintitilanteessa. Alle 20 000 euroa vuodessa tienaavilla osuus on 29 prosenttia ja 20 001–35 000 euroa ansaitsevilla 28 prosenttia.
SPATY ry:n hallituksen puheenjohtaja Christian Metsärannan mukaan tulos on kiinnostava, koska stressi ja ärtymys yhdistetään usein taloudelliseen niukkuuteen.
– Vaikka stressi ja ärtymys usein kasautuvat niukkuudessa eläville, parkkipaikoilla tilanne näyttää kääntyvän toisin päin: mitä paksumpi lompakko, sitä lyhyempi pinna. Korkea tulotaso tuo usein elämään vahvemman hallinnan tunteen, mutta ruuhkaisella pysäköintialueella isolle tai kalliille autolle ei paikkaa löydy yhtään helpommin kuin vanhemmalle kotterolle. Todennäköisesti tämä äkillinen hallinnan tunteen menettäminen saa suurituloiset autoilijat ärtymään, Metsäranta pohtii tiedotteessa.
Ikä vaikuttaa kyselyn perusteella pysäköintiraivoon vielä tuloja selvemmin. Kyselyyn vastanneista 18–24-vuotiaista 50 prosenttia kertoo tunteneensa voimakasta ärtymystä pysäköintitilanteessa. Yli 65-vuotiailla vastaava osuus on noin 23 prosenttia.
Nuorilla toistuvat raivonpurkaukset ovat muita ikäryhmiä yleisempiä. Yli kymmenesosa 18–24-vuotiaista kertoo kokeneensa parkkiraivoa useita kertoja. Vanhimmassa ikäryhmässä näin kertoo alle neljä prosenttia vastaajista.
– Vähäinen ajokokemus altistaa nuoret kuljettajat voimakkaalle stressille pysäköintitilanteissa. Kun parkkipaikkaa ei löydy, turhautuminen ilmenee riskialttiina käytöksenä, mikä heikentää tarkkaavaisuutta ja lisää vahinkojen riskiä. Ikä taas opettaa suhteuttamaan asiat oikein: kokenut kuljettaja ymmärtää, että yksikään parkkiruutu ei ole peltikolarin arvoinen, Metsäranta sanoo.
Kysely murtaa SPATY:n mukaan käsitystä siitä, että pysäköintiraivo olisi selvästi sukupuolittunut ilmiö. Miehistä 33 prosenttia ja naisista 34 prosenttia kertoo kokeneensa voimakasta ärtymystä pysäköintitilanteessa.
Kaikkiaan pysäköintiraivo on kyselyn perusteella tuttu ilmiö suurelle osalle suomalaisista. Kun mukaan lasketaan sekä omat kokemukset että havainnot muiden voimakkaasta reagoinnista, 65 prosenttia suomalaisista on kohdannut pysäköintiraivon jollain tavalla. Reilu kolmannes vastaajista kertoo, ettei ole törmännyt siihen koskaan.
– Nämä tutkimustulokset kertovat siitä, että kaupunkien pysäköintiratkaisut eivät vastaa autoilijoiden todellisia tarpeita. Parkkipaikkojen riittävyys on olennainen osa toimivaa kaupunkiympäristöä, mutta kyselymme mukaan paikat eivät nykyisellään riitä, mikä ärsyttää monia, Metsäranta kiteyttää.
Suomalaisten kokemuksia parkkiraivosta kartoitti tutkimusyhtiö Bilendi huhtikuussa 2026 SPATY ry:n toimeksiannosta. Sähköiseen kyselyyn vastasi tuhat suomalaista, ja otos painotettiin vastaamaan väestöä iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan. Vastaajista noin 13 prosenttia kertoi, ettei käytä autoa.