Joka kymmenennellä nuorella ei ole ystäviä

Nuorten yksinäisyys on kasvava yhteiskunnallinen riski, jonka vaikutukset ulottuvat työelämään ja turvallisuuteen.
Kaveruksia pulkkamäessä. Kuvituskuva. / JUSSI NUKARI / LEHTIKUVA
Kaveruksia pulkkamäessä. Kuvituskuva. / JUSSI NUKARI / LEHTIKUVA
Mainos - sisältö jatkuu alla

Nuorten kokema yksinäisyys on vakava ja kasvava yhteiskunnallinen ongelma, jonka vaikutukset ulottuvat terveydestä talouteen ja toimeentulosta syntyvyyteen. Nuorisoala ry ja SOS-Lapsikylä varoittavat, että yksinäisyyttä ei voi enää tarkastella vain yksilön kokemuksena: kyse on rakenteellisesta ongelmasta, joka vaatii ratkaisuja.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Nuorisoala ry ja SOS-Lapsikylä ryhtyvät yhteistyöhön nuorten yksinäisyyden vähentämiseksi. Yhteistyö saa konkreettisen muodon NUORI-tapahtumassa, jossa etsitään ratkaisuja nuorten yksinäisyyden vähentämiseen. Nuorisoalan vuoden suurin ammattilaistapahtuma kokoaa noin 3 000 nuorisoalan toimijaa Finlandia-talolle keskustelemaan nuorten hyvinvoinnista ja tulevaisuudesta. SOS-Lapsikylä toimii tapahtuman asiantuntijakumppanina ja tuo keskusteluun vahvan osaamisensa nuorten yksinäisyyden ehkäisemisestä.

Lähes joka kymmenes nuori kertoo, ettei hänellä ole yhtään läheistä ystävää. Yksinäisyys alkaa usein jo alakouluiässä ja voi pitkittyessään vaikuttaa mielenterveyteen, koulunkäyntiin ja myöhemmin työelämään.

– Jo yksi turvallinen yhteisö tai ystävyyssuhde voi suojata yksinäisyyden haitoilta. Siksi varhainen tuki on ratkaisevaa, sanoo SOS-Lapsikylän projektisuunnittelija Marleena Hiltunen.

Yksinäisyys ja mielenterveyden haasteet kietoutuvat tiiviisti yhteen. Samalla yksinäisyys heikentää koulumotivaatiota ja lisää riskiä syrjäytymiseen. Nuorilla aikuisilla yksinäisyys näkyy myös työelämässä muun muassa työuupumuksena ja työkyvyn heikkenemisenä.

Ilmiöllä on myös laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Yksinäisyys voi lisätä polarisaatiota ja altistaa haitallisille ajatusmalleille ja yhteisöille.

Nuorten mukaan yksinäisyyttä lisäävät erityisesti kiusaaminen, syrjintä ja eriarvoiset mahdollisuudet vapaa-aikaan. Harrastusten korkea hinta, pitkät etäisyydet ja puutteelliset tilat sulkevat osan nuorista yhteisöjen ulkopuolelle.

– Yksinäisyys ei ole nuoren syy. Se on seurausta rakenteista, joihin voimme vaikuttaa, Nuorisoala ry:n vaikuttamisen asiantuntija Annika Nevanpää muistuttaa.

Jokaisella nuorella tulee olla mahdollisuus kuulua yhteisöön. Yksinäisyyden vähentäminen on keskeinen osa nuorten hyvinvoinnin, osallisuuden ja yhteiskunnan kestävyyden vahvistamista.

Nuorisoala ry ja SOS-Lapsikylä tekevät työtä yksinäisyyden vähentämiseksi vahvistamalla nuorten yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Nuorisoalan toimijat yhteenkokoavassa NUORI-tapahtumassa etsitään tänä vuonna ratkaisuja nuorten kohtaamaan yksinäisyyteen.

Vähäinen ja epäsäännöllinen uni tietyssä iässä ennakoivat tiettyjä sairauksia.
Yhä useampi nuori Suomessa on toimintarajoitteinen. Tilastokeskuksen mukaan kasvu on tapahtunut erityisesti vuosien 2022 ja 2025 välillä.
Mainos