Kun länsi antaa yhä laajamittaisempaa tukea puolustussotaa käyvälle Ukrainalle, kysymys presidentti Joe Bidenin hallinnon lopullisista tavoitteista on yhdysvaltalaisten turvallisuuspolitiikan asiantuntijoiden Andrea Kendall-Taylorin ja Erica Frantzin mukaan entistä ajankohtaisempi.
– Vaikka Valkoinen talo on nähnyt vaivaa todetakseen, että USA ei tavoittele Venäjän hallinnon vaihtamista, kokoushuoneissa ja keittiönpöytien äärellä on keskusteltu epäilemättä paljon siitä, pitäisikö USA:n itse asiassa edistää Vladimir Putinin syrjäyttämistä Venäjän presidentin paikalta, he kirjoittavat Politico-lehdessä.
Avainkysymyksiä heidän mukaansa ovat, miten Putinin väistyminen vaikuttaisi Venäjään, sekä se, olisiko hänen seuraajansa tai mahdollinen uusi järjestelmä nykyistä parempi vai huonompi.
– Monet Venäjää seuraavat tahot ovat jo vuosia arvioineet, että Putinin lähtö aiheuttaisi todennäköisesti Venäjän sisäistä epävakautta ja pahentaisi sen aggressiivisuutta ulkomailla, he sanovat.
Ajatus, että Venäjä ilman Putinia voisi olla lännen kannalta vielä pahempi kuin mitä se nyt on, menettää kuitenkin heidän mukaansa uskottavuuttaan päivä päivältä.
Andrea Kendall-Taylor johtaa transatlanttisen turvallisuuden tutkimusohjelmaa CNAS-ajatushautomossa. Erica Frantz on Michiganin yliopiston apulaisprofessori.
Vallanvaihdon dynamiikka ratkaisee
Kendall-Taylor ja Frantz muistuttavat Putinin oikeuttavan Ukrainaan kohdistuvaa hyökkäyssotaansa lietsomalla synkkää nationalismia Venäjän sisällä ja vakuuttamalla kansalaisille, että ukrainalaiset ovat natseja, joiden tappaminen on hyväksyttävää. Putin myös puhuu avoimesti ”kansallispettureista” ja kannustaa venäläisiä raportoimaan maanmiestensä ”isänmaanvastaisista” toimista.
Jos sotamenestys Ukrainassa heikkenee entisestään, Venäjän presidentin turvautuminen joukkotuhoaseisiin käy Kendall-Taylorin ja Frantzin mukaan entistä todennäköisemmäksi.
– Olemme tutkineet itsevaltaisia hallintoja vuosien ajan. Empiirinen aineisto tukee yhä enemmän sitä päätelmää, että Putinin Venäjä on todennäköisesti huonompi vaihtoehto kuin Venäjä ilman häntä, he sanovat.
Jos Putin poistuisi maan johdosta sisäisen dynamiikan – vallankaappauksen, mielenosoitusten tai luonnollisen kuoleman – kautta, Venäjän poliittinen kehitys heidän mukaansa tuskin muuttuisi nykyistä huonommaksi sortotoimien ja aggressiivisuuden suhteen.
– Kyse ei kuitenkaan ole vain siitä, että poliittiset olosuhteet Putinin jälkeisellä kaudella eivät todennäköisesti olisi nykyisiä huonommat, vaan nousupotentiaalia on paljon, he toteavat.
Venäjä saattaa heidän mukaansa säilyttää jonkinasteisen autoritaarisuuden myös Putinin mentyä, mutta edellytykset demokratiakehityksellekin ovat olemassa. Demokratisoituminen olisi vielä todennäköisempää, jos nykyinen järjestelmä kaatuisi mielenosoitusten saattelemana.
– Tilanteissa, joissa mielenosoitukset syrjäyttävät johtajan, siirtymävaiheeseen liittyy usein merkittävämpi hallitsevan eliitin vaihtuvuus kuin esimerkiksi vallankaappauksissa, Kendall-Taylor ja Frantz selittävät.