Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg esitteli tänään puolustusliiton viime vuotta koskevan katsauksen. Katsaukseen sisältyi muun muassa Suomen liittyminen liittouman jäseneksi.
– Maailmasta on tullut vaarallisempi, mutta Natosta on tullut on vahvempi, Stoltenberg totesi tiedotustilaisuudessa.
Hän muistutti, että puolustusmenot Nato-maissa ovat kasvaneet merkittävästi.
Stoltenberg kertoi myös kaikissa Nato-maissa tehdystä kyselystä, jonka mukaan puolustusliitolla on kansalaisten vahva tuki kummallakin puolella Atlanttia.
– Jos Natoon liittymisestä pitäisi päättää nyt, ylivoimainen enemmistö kansalaisista kannattaisi liittymistä.
Stoltenberg mainitsi, että Yhdysvalloissa vain 13 prosenttia äänestäisi Nato-jäsenyyttä vastaan.
– Yli 80 prosentin mielestä Pohjois-Amerikan ja Euroopan pitää toimia yhdessä yhteisen turvallisuuden eteen, pääsihteeri jatkoi.
Niin ikään kaksi kolmasosaa Nato-maiden kansalaisista haluaa, että Ukrainan tukemista jatketaan.
Stoltenberg totesi, että Nato-liittolaisten tuki Ukrainalle oli viime vuonna ennennäkemättömän suurta ja ensimmäistä kertaa Ukrainalle toimitettiin myös pitkän matkan ohjuksia, sekä päätettiin F-16-hävittäjien antamisesta.
– Mutta Ukraina tarvitsee vielä enemmän tukea ja he tarvitsevat sitä nyt. Rohkeus ei ole loppumassa, mutta ammukset ovat.
Stoltenberg vetosi, että Nato-mailla on yhdessä se kapasiteetti antaa Ukrainalle se, mitä maa tarvitsee, mutta ”meidän täytyy osoittaa poliittista tahtoa”.
Hän muistutti, että jokaisella päivällä rintamalla on merkitys.
– Tämä on kriittinen hetki ja olisi historiallinen virhe antaa [Vladimir] Putinin voittaa.
– Putin halusi laittaa Naton ovet kiinni, mutta hän epäonnistui. Viime vuonna Suomi liittyi Nato-perheeseen ja juuri viime viikolla Ruotsista tuli juuri 32. liittolainen.
Nato on nyt suurempi ja vahvempi kuin koskaan, ja sen talous on vahvistunut, Stoltenberg totesi.
Hän muistutti, että viime vuosi oli yhdeksäs peräkkäinen vuosi kun puolustusinvestoinnit kasvoivat Euroopassa ja Kanadassa, ja puolustusmenoissa nähtiin huima 11 prosentin kasvu.
Euroopassa Nato-maat käyttävät tänä vuonna 470 miljardia dollaria puolustukseen, eli noin kaksi prosenttia yhteenlasketusta bruttokansantuotteestaan, ja kaksi kolmesta jäsenmaasta tulee tänä vuonna saavuttamaan kahden prosentin tavoitteen.
Stoltenbergilta kysyttiin tiedotustilaisuudessa myös Venäjän presidentinvaaleista sekä Putinin lausunnosta liittyen siihen, että Venäjä sijoittaisi joukkoja Suomen rajan läheisyyteen.
Stoltenberg totesi, että Venäjän vaalit eivät ole vapaat eivätkä tasapuoliset, kun todellisia kilpailevia ehdokkaita ei ole, eikä maassa toimi riippumatonta mediaa. Tilanne on pääsihteerin mukaan huonontunut vuoden 2018 vaaleista.
– Mitään muutoksia Kremliin ei ole odotettavissa ja presidentinvaalien järjestäminen Ukrainan miehitetyillä alueilla on tietenkin täysin laitonta, Stoltenberg lisäsi.
Suomen tilanne on Stoltenbergin mukaan nyt turvallisempi kun Suomi on Natossa.
– Venäjän liki kaikki maavoimat ovat kiinni Ukrainassa, joten välitöntä uhkaa ei ole. Seuraamme tilannetta Naton rajoilla tarkasti, mutta Nato on suojellut 75 vuotta liittolaisiaan ja tämä ei ole muuttumassa, Stoltenberg totesi.