Intialainen droonivalmistaja Hoverit on testannut ajoneuvon lavalta laukaistavaa Divyastra Mk-2 -räjähdelennokkia. Yhtiön mukaan drooni pystyy iskemään jopa 2 000 kilometrin päähän.
Kyseessä on pitkän kantaman kertakäyttöinen iskudrooni, jota Defence Blog -sivusto vertaa Iranin Shahed-sarjan drooneihin. Venäjä moukaroi niillä jatkuvasti Ukrainan kaupunkeja ja energiainfrastruktuuria.
Hoverit kertoo saaneensa päätökseen ajoneuvolta tehtävät laukaisukokeet. Seuraavaksi vuorossa on rakettiavusteisen lentoonlähdön kokeilu.
– Onnistuneen nopean rullauskokeen jälkeen: ajoneuvolta laukaisu suoritettu. Seuraavaksi: rakettiavusteinen lentoonlähtö, yhtiö ilmoitti.
Divyastra Mk-2:n ilmoitettu toimintamatka on 1 500–2 000 kilometriä. Drooni voi kuljettaa 50–100 kilogramman hyötykuorman, ja sen lentoaika on 8–12 tuntia. Matkalentonopeus on noin 180 kilometriä tunnissa.
Kohdetta lähestyessään lennokki voi yhtiön tietojen mukaan kiihdyttää 300–400 kilometrin tuntinopeuteen. Tämä lyhentää aikaa, joka ilmatorjunnalla on käytettävissään sen havaitsemiseen ja torjuntaan.
Asiantuntijoiden mukaan suoritusarvot asettavat Divyastra Mk-2:n samaan luokkaan Shahed-136:n ja muiden pitkän kantaman hyökkäysdroonien kanssa. Intialaismalli on kuitenkin suunniteltu kantamaan monia tunnettuja iranilaisjärjestelmiä raskaamman hyötykuorman ja lentämään niitä pidemmälle.
Laukaisu hiekkatieltä tai etulinjan asemista
Drooniin on tarkoitus sisällyttää tekoälyyn perustuva parviäly, jonka avulla useat droonit voivat toimia samaa kohdetta tai tehtävää varten. Järjestelmän kerrotaan käyttävän salattuja ohjausyhteyksiä ja tietoliikenneyhteyksiä GPS-häirinnän ohittamiseksi.
Ajoneuvolta laukaisu ratkaisee yhden pitkän kantaman droonien käytännön ongelman. Jos drooni tarvitsee kiitotien, katapultin tai ennalta valmistellun laukaisupaikan, järjestelmä voidaan havaita ja tuhota ennen käyttöä.
Liikkuvalta alustalta laukaistava drooni voidaan sen sijaan siirtää nopeasti esimerkiksi hiekkatielle, pellolle tai etulinjan asemiin. Tämä vaikeuttaa vastapuolen tiedustelua ja lyhentää varoitusaikaa ennen iskua.
Seuraavaksi testattava rakettiavusteinen lentoonlähtö tekisi järjestelmästä vielä liikkuvamman. Sen avulla drooni voisi lähteä ilmaan jyrkässä kulmassa ilman varsinaista kiitotietä. Käytännössä tämä pienentäisi laukaisupaikan vaatimuksia ja helpottaisi järjestelmän hajauttamista.
Intia on viime vuosina kiihdyttänyt omaa droonikehitystään. Taustalla ovat maan tavoite vahvistaa kotimaista puolustusteollisuutta, kokemukset drooniuhkista raja-alueilla sekä Ukrainan sodan osoittama muutos pitkän kantaman miehittämättömien järjestelmien käytössä.
Haaste ilmatorjunnalle
Divyastra Mk-2:n kantama kertoo, että järjestelmä on suunniteltu muuhunkin kuin etulinjan taktisiin iskuihin. 2 000 kilometrin toimintamatka ja sadan kilogramman hyötykuorma mahdollistaisivat iskut syvällä vastustajan alueella sijaitseviin kohteisiin.
Hoveritin mukaan droonin tehtäviin kuuluvat strategiset syväiskut, tiedustelu ja taktiset tehtävät. Sama alusta voisi siis valmistajan mukaan kuljettaa joko taistelukärjen tai tiedustelulaitteita.
Defence Blogin mukaan droonin kiihtyminen loppuvaiheessa on suunniteltu vaikeuttamaan lähitorjuntaa. Jos drooni lähestyy maalia nopeammin kuin matkalennon aikana, puolustajalle jää vähemmän aikaa reagoida.
Divyastra Mk-2 on vielä kehitysvaiheessa, eikä sen todellisesta suorituskyvystä taistelukäytössä ole näyttöä.