Venäjän Ukrainassa aloittama täysimittainen hyökkäyssota on kestänyt tänään tasan neljä vuotta. Venäjä aloitti hyökkäyksen 24. helmikuuta 2022.
Toisin kuin Venäjän propagandassa aluksi väitettiin, Ukrainan valtaaminen ei onnistunut päivissä. Asian ottaa esille viestipalvelu X:ssä kokoomuksen kansanedustaja ja sotatieteiden tohtori Jarno Limnell.
– Salamasota epäonnistui. Venäjän tavoite kaataa Kiova päivissä romahti Ukrainan puolustukseen ja tahtoon. Se oli sodan ensimmäinen strateginen käänne. Kun nopea miehitys ei onnistunut, Moskova siirtyi suunnitelma B:hen – hitaaseen ja järjestelmälliseen kuluttamiseen. Se jatkuu, Limnell kirjoittaa.
Hänen mukaansa tilalle tuli kulutussota rintamalla ja infrastruktuurin tuhoaminen.
– Iskut sähköverkkoon, lämpöön, satamiin, viljavarastoihin ja tietoliikenteeseen eivät ole sattumaa. Tarkoitus on heikentää yhteiskunnan toimintakykyä, taloutta ja ihmisten arjen kestävyyttä pitkällä aikavälillä.
Tämä muutos kertoo Limnellin mukaan sodan luonteesta.
– Venäjä ei enää hae nopeaa läpimurtoa, vaan ajan ja paineen tuottamaa etua. Se pyrkii väsyttämään Ukrainan ja samalla testaamaan lännen yhtenäisyyttä. Kulutussota on myös poliittinen ja psykologinen strategia.
Hän korostaa, että Ukraina on vastannut sitkeydellä ja sopeutumalla nopeasti.
– Energiantuotantoa on hajautettu, ilmapuolustusta vahvistettu ja droonikyvykkyyksiä kehitetty ennätystahtia. Sodan dynamiikka on jatkuvaa oppimista. Teknologinen ketteryys on noussut keskeiseksi voimatekijäksi, Limnell huomauttaa.
Neuvotteluja rauhan saamiseksi on käyty pitkään, mutta tuloksia on toistaiseksi saatu odotella. Neuvotteluja jarruttavaksi tekijäksi ovat nousseet Venäjän laajat vaatimukset, joihin kuuluvat esimerkiksi alueluovutukset. Venäjä ei ole suostunut joustamaan vaatimuksistaan eikä Ukraina suostu myöntymään niihin.
Limnellin mukaan rauhan mahdollisuus riippuu tasapainosta.
– Neuvotteluikkuna avautuu vasta, kun hyökkääjä arvioi, ettei sotilaallinen ratkaisu ole saavutettavissa. Vielä ei näin ole. Niin kauan kuin kuluttaminen tuottaa strategista hyötyä, kompromissihalukkuus pysyy rajallisena.
Hänen mukaansa Euroopan ja Suomen kannalta johtopäätös on selvä.
– Kestävyys ratkaisee. Taloudellinen, sotilaallinen ja henkinen resilienssi määrittävät, millaisin ehdoin rauha syntyy.
Limnell muistuttaa, että heikko rauha voi luoda pohjan seuraavalle konfliktille.
– Siksi nyt ratkaistaan enemmän kuin yksi sota.