Suomen kannattaisi tavoitella Natossa omaa miehittämättömien alusten eli dronejen osaamiskeskusta (Center of Excellence), toteaa kokoomuksen kansanedustaja, turvallisuuspolitiikan asiantuntija Jarno Limnéll.
Lähes jokaisessa Naton jäsenmaassa sijaitsee tiettyyn erityisosaamisen alueeseen liittyvä osaamiskeskus. Esimerkiksi Virossa sijaitsee kyberpuolustuksen osaamiskeskus, Latviassa strategisen viestinnän osaamiskeskus ja Norjassa kylmien olosuhteiden operaatioiden osaamiskeskus.
Suomessa ei ole vielä julkisuudessa juurikaan käyty keskustelua siitä, tavoitteleeko Suomi omaa osaamiskeskusta ja mikä olisi erityisosaamisen alue. Natolla ei ole tällä hetkellä droneihin liittyvää osaamiskeskusta.
– Minun mielestäni Suomi voisi tavoitella Naton drone-osaamiskeskusta. Uskon, että kyseessä on pitkäaikainen trendi ja dronejen käyttö korostuu yhä enemmän maalla, merellä ja ilmassa, Limnéll sanoo Verkkouutisille.
Kansanedustajan mielestä Suomi voisi oman osaamiskeskuksen avulla rakentaa profiiliaan puolustusliitossa ja edesauttaa puolustusteollisuutta. Se on myös yksi tapa tuoda Suomen omaa osaamista muiden Nato-maiden käyttöön.
Kokemukset Ukrainasta
Dronejen kehittämisen uskotaan korostuvan jatkossa yhä enemmän Naton toiminnassa.
– Silloin pääsemme kokemuksiin Ukrainan sodasta. Yksi selkeä teknologiaan liittyvä erityispiirre on dronet ja niiden käyttäminen, Limnéll sanoo.
Molemmat osapuolet ovat käyttäneet maalla, meressä ja ilmassa kulkevia miehittämättömiä aluksia Ukrainan rintamalla ja iskuissa Venäjän alueelle.
Ukrainan kerrotaan yrittäneen iskeä lennokeilla Pietariin viime viikolla. Venäjä väitti pudottaneensa kaksi Ukrainan sotalennokkia. Verkkouutiset kertoo asiasta tässä jutussa.
Myös miehitetyn Krimin niemimaan venäläiskohteisiin on isketty lennokeilla ja meridroneilla useasti.
– Ukraina kehittää droneteollisuutta laajasti, ja koko ajan näyttää syntyvän innovaatioita, Limnéll toteaa.
Ukrainan ja Venäjän lisäksi muun muassa Iran, Kiina ja Yhdysvallat panostavat suuresti droneteollisuuteen. Teknologian kehittyessä miehittämättömiin aluksiin saadaan sovellettua yhä enemmän tekoälyä.
– Kyllä tämä on yksi iso tulevaisuuden sodankäynnin alue, jolla Nato tulee varmasti toimimaan aktiivisemmin, Limnéll arvioi.
Suomalaisille yrityksille mahdollisuuksia
Kansanedustaja muistuttaa, että miehittämättömien alusten tuotantoon yhdistyvät myös taistelutavan kehittäminen, eettiset näkökulmat, testipaikkojen saatavuus ja seuraavan sukupolven viestintäteknologia.
– On tärkeää huomioida, että kyse ei ole pelkästään siitä, millaisia droneja kehitetään. Tähän liittyy myös taistelutavan kehittäminen eli miten droneja käytettäisiin jatkossa osana muuta sodankäyntiä. Tämä on vielä hyvin tuore asia, jonka yhteistä pohtimista varten tarvittaisiin osaamista, asiantuntemusta ja kansainvälisiä ihmisiä.
– Eli tarkoituksena olisi yhdistää eri Nato-maiden ajatuksia, kuten esimerkiksi Viron kyberpuolustuksen osaamiskeskuksessa tehdään. Kyse on hyvin innovatiivisesta alasta, joka kasvattaa varmasti osuuttaan myös puolustusteollisuudessa.
Limnéll nostaa esille lisäksi asian eettisen puolen.
– Uskon, että yksi keskeisimmistä kysymyksistä tällä vuosikymmenellä tulee olemaan se eettinen perusta, jonka pohjalta tällaisia tekoälypohjalla valmistettavia miehittämättömiä laitteita käytetään.
– Tämä on mielestäni yksi osa mahdollisen osaamiskeskuksen tehtävää liittyen dronejen kehittämiseen.
Hän mainitsee Suomen kannalta kaksi hyvää seikkaa.
– Dronejen kehittäminen vaatii testipaikkoja. Euroopassa ei ole kovin paljon isoja ampuma-alueita tai muita testipaikkoja. Suomesta näitä kyllä löytyy.
– Droneihin liittyy oleellisella tavalla myös kommunikaatio- ja viestintäverkot. Eli miten laitteisiin pidetään yhteyttää ja miten niitä häiritään. Viestintäteknologia on ihan oleellinen osa dronejen kehittämistä.
Kaliningradista tuleva satelliittisignaalin häirintä on jatkunut Itämerellä. Joulun alla alkanut GNSS-signaalin häirintä sekoitti GPS-paikannusta Suomessakin. Viime viikolla Venäjän asevoimien elektroninen häirintä aiheutti paikannushäiriöitä erityisesti Puolassa. Verkkouutiset kertoo asiasta tässä jutussa.
Lopuksi Limnéll korostaa suomalaista osaamista ja innovatiivisuutta viitaten varsinkin Nokiaan. Näin suomalaisille yrityksille avautuu uudenlaisia mahdollisuuksia.
– Myös pienemmät yritykset voivat kehittää melkoisia innovaatioita, joilla olisi sitten osaamiskeskuksen kautta mahdollisuus menestyä paremmin kansainvälisillä markkinoilla.