SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ja EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies pohtivat keskiviikkona Ylen ykkösaamussa Suomen työttömyysturvan uudistamista.
EK on aiemmin ehdottanut työttömyysturvan porrastamista. Työnantajajärjestö on ehdottanut, että työttömyysturvan kestoa lyhennettäisiin 50 päivällä 350 päivään ja 250 päivään. EK:n mallissa ansiosidonnaisen taso olisi aluksi hieman nykyistä korkeampi ja sitten se laskisi kolmen kuukauden välein kymmenellä prosentilla.
– Tällä on arvioitu valtiovarainministeriön laskelmien mukaan olevan noin 10[nbsp]000-11[nbsp]000 uutta työpaikkaa. Jos mukaan lasketaan työmarkkinajärjestöjen jo konsensukseen päästy näkemys siitä, että työttömyysputken alarajaa nostetaan, niin näillä saadaan yhteensä sellainen reilu 15[nbsp]000 lisätyöpaikkaa, Häkämies valotti ykkösaamussa.
– Ajatushan perustuu siihen, että työttömän työtä on työnhaku ja siihen kannustetaan myös tällä porrastuksella, jossa työttömyysturva olisi aluksi jopa nykyistä korkeampi ja sen jälkeen laskeva.
Eloranta tyrmää EK:n ehdotuksen täysin.
– Tämä EK:n malli on erittäin raju malli. Tämähän tarkoittaa sellaista 400 miljoonan euron leikkausta työttömyysturvaan, 20 prosenttia. Voi kuvitella, että puhutaan todella suurista leikkauksista sosiaaliturvaan, niin arvioitu työllisyysvaikutus, se on todellakin arvioitu, on siinä 10 000 työpaikan paikkeilla, Eloranta totesi ykkösaamussa.
– Täytyy muistaa, että meillä on takana viime hallituskaudelta työttömyysturvan lyhennys sadalla päivällä ja meillä on aktiivimalli, jotka molemmat ovat aika suuria leikkauksia, kustannusvaikutuksiltaan melkein 300 miljoonaa. Ja sitten jos vielä otettaisiin 400 miljoonaa päälle, niin työttömyysturvasta ei jäisi oikeastaan muuta kuin rippeet jäljelle. Kyllä me aika skeptisesti suhtaudutaan tähän, Eloranta sanoo.
SAK ei kommentoi lukuja
Eloranta ei kommentoi SAK:n keskiviikkona julkistamien työllisyystoimien kokonaisvaikutusta työllisyyteen.
– Me ei lähdetä mitään lukuja tässä heittelemään, Eloranta linjasi.
SAK ei myöskään kommentoi TES-kierroksen vaikutusta uusien työpaikkojen syntymiseen.
– Me ei varmaan tässä lähdetä laittamaan lukuja pöytään. Se on vähän ennenaikaista, kun sitä ei tiedetä työnantajaliitoissakaan. [Tarvitaan] sellainen tasapainoinen ratkaisu, joka ylläpitää hyvää kilpailukykyä ja tuo palkansaajille näkymää siitä, että palkkaratkaisut kehittyvät myönteisesti.
Häkämies muistuttaa, että työllisyyden nostossa onnistuminen on ”ainoa tapa välttää ikävät ratkaisut”.
– Talouden pohja on rakennettu aika optimistisen näkemyksen varaan ja menoja lisätään. Ja jos näin ei tapahdukaan [työllisyysaste ei nouse], niin mitä ovat ne korjaavat toimet? Silloin herkästi toimet ovat joko menoleikkauksia, veronkiristyksiä tai velkaantumista – kaikki kolme sellaisia asioita, jotka eivät ole toivottavia, Häkämies sanoo.