Japani nimittää Kuriilien saareja ”laittomasti miehitetyksi” alueeksi ensi kerran sitten vuoden 2003, kertoo japanilainen Kyodo News. Tämä selviää maan ulkoministeriön julkaisemasta vuoden 2022 vuosikirjasta, joka määrittää keisarikunnan ulkopoliittisen linjan. Vuosikirja julkaistaan huhtikuussa ja se tarvitsee vielä pääministeri Fumio Kishidan hallituksen hyväksynnän.
Venäjän invaasio Ukrainaan lopetti Japanin ulkopoliittisesti sovittelevan kannan suhteessa Venäjään. Aiemmin Japani toivoi, että sovittelevampi politiikka johtaisi neuvotteluratkaisuun Hokkaidon edustan saarista, mutta nyt linja on koventunut.
Japanin ja Neuvostoliiton välisessä vuoden 1956 sopimuksessa neuvosto-osapuoli hyväksyi saarten osittaisen palauttamisen rauhansopimuksen solmimista vastaan, ja tähän Japanin edellisen pääministerin Shinzo Aben hallitus pani toivonsa. Abe tapasi kahdeksan vuoden virkakautensa (2012-2020) aikana Venäjän johtajan Vladimir Putinin peräti yli 20 kertaa.
Neuvostoliitto kaappasi Hokkaidon prefektuuriin kuuluneet Etorofuin, Kunashirin, Shikotanin ja Habomain saariryhmän kaksi viikkoa Japanin antautumisen 15. elokuuta 1945 eli toisen maailmansodan päättymisen jälkeen.
Se liitti saaret yksipuolisesti silloiseen Venäjän SFNT:an Etelä-Kuriilien nimellä. Tästä alkanut kiista on estänyt rauhansopimuksen solmimisen Neuvostoliiton seuraavaltion Venäjän ja Japanin välillä. Japanissa saaret tunnetaan Pohjoisina territorioina.
Miellyttämistarkoituksessa Japani poisti vuonna 2020 vuosikirjasta lauseen, jonka mukaan neljä saarta ovat osa Japania. Vuonna 2020 Japanilla oli sen mukaan enää ”suvereenius” Kuriileihin.
Nyt uusi vuosikirja määrittelee myös, että Kuriilit ovat ”luontainen” osa Japania. Tätä ilmaisua maa käyttää ensi kerran sitten vuoden 2011. Vuosikirjassa korostetaan, etteivät ”olosuhteet ole lainkaan sellaiset, että voisimme keskustella” asiasta Venäjän kanssa.
Japani on vaatinut Venäjää taipumaan kansainväliseen paineeseen, vetämään pois joukkonsa Ukrainasta ja kunnioittamaan kansainvälistä oikeutta. Japani on korostanut suurhyökkäyksen Ukrainaan olleen ”vakava kansainvälisen oikeuden loukkaus”.
Japani myös liittyi maailman kolmanneksi suurimpana taloutena mukaan länsimaiden asettamiin Venäjän vastaisiin talouspakotteisiin jäädyttäen maan johdon ja keskuspankin varoja sekä sulkien venäläispankkeja kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta. Venäjä vastasi lisäämällä Japanin ”epäystävällisten maiden” listaansa ja keskeyttämällä rauhanneuvottelut.
