Jaana Laitinen-Pesolan mukaan tarve nollatuntisopimusten selkeyttämiseen on ollut jo pidempään tiedossa, ja on hyvä, että asiassa otetaan nyt askelia eteenpäin.
– Työntekijät, jotka tekevät töitä nollatuntisopimuksella, ovat jo pidempään olleet heikommassa asemassa työmarkkinoilla. Useimmiten nollatuntisopimusten ongelmat ovat liittyneet työn ennakoitavuuteen ja siihen, että työntekijän turva nollatuntisopimuksella on ollut heikko. Hallituksen esityksessä nollatuntisopimusten pelisäännöistä saatetaan molempien osapuolten vastuut ja velvollisuudet vastaamaan paremmin toisiaan, hän sanoo.
Jatkossa nollatuntisopimusta ei saisi työnantajan aloitteesta sopia, jos työnantajalla kiinteä työvoimatarve. Työtuntien alaraja ei saisi myöskään olla pienempi kuin todellinen tarve edellyttää.
Työntekijälle syntyisi myös oikeus sairausajan palkkaan, jos työkyvyttömyysaikaan kohdistuva työvuoro on merkitty työvuoroluetteloon tai muutoin sovittu. Esityksessä ehdotetaan myös säännöstä, jolla turvataan työntekijän oikeus irtisanomisajan palkkaan vaihtelevaa työaikaa noudatettaessa.
– Nollatuntisopimuksella olevan työntekijän asema vastaisi näiden muutosten jälkeen paremmin tavallista, kiinteää työaikaa noudattavan työntekijän asemaa. On sekä työntekijän, että työnantajan etu, että työntekijöiden ei tarvitse elää jatkuvassa epävarmuudessa, vaan työlle luodaan selkeät pelisäännöt, sanoo Laitinen-Pesola.
Hänen mukaansa uudet pelisäännöt selkeyttävät sekä työntekijöiden että työantajien oikeuksia ja velvollisuuksia, mutta eivät sulje pois mahdollisuutta teettää ja tehdä työtä joustavasti.