Noin 6,5 miljoonaa 16 vuotta täyttänyttä kansalaista äänestää Itävallan parlamentin alahuoneeseen 183 edustajaa.
Vielä kesän alussa Heinz-Christian Strachen johtama Vapauspuolue FPÖ näytti yltävän vaalivoittoon, kunnes konservatiivipuolue ja sen 31-vuotias kärkihahmo, ulkoministeri Sebastian Kurz nousivat gallupkärkeen.
Verkkouutisten aiemmassa artikkelissa on valotettu tarkemmin Itävallan vaalien ja vaalikeskustelun taustaa.
Ykköskysymys on ollut pitkälti maahanmuutto, jonka peräti 56 prosenttia itävaltalaisista mainitsee yhdeksi tärkeimmistä vaaliteemoista.
Ennakkosuosikki Kurzin ÖVP-puolue sanoo vastustavansa ”väärää suvaitsevaisuutta” ja sen teemoja ovat muun muassa nollatoleranssi poliittiselle islamille, laittoman maahanmuuton lopettaminen, rinnakkaisyhteisöjen estäminen, rajojen turvaaminen, poliisien lisääminen, sosiaaliturvan mahdollistaminen vasta viisi vuotta maassa oleskelleille ja tiukemmat rangaistukset rikoksista naisia lapsia kohtaan.
Talouspoliittisesti puolue edustaa oikeistolaista linjaa vaatimalla laajoja veronalennuksia ja velkaantumisen estämistä.
Viimeisten mielipidemittausten mukaan ÖVP yltäisi yli kolmenkymmenen prosentin kanatukseen FPÖ:n jäädessä noin neljännekseen. Liittokansleri Christian Kernin johtamat sosiaalidemokraatit nauttivat samansuuntaisista, mutta hiukan alhaisemmista lukemista pitäen kolmatta sijaa selkeästi hallussaan.
Äänestyspaikat sulkeutuvat Itävallassa viideltä paikallista aikaa, eli kuudelta Suomen aikaa.
Virossa vaaleja värittävät ahdisteluskandaali ja räväkkä retoriikka
Virolaiset valitsevat paikallisvaaleissaan edustajat 79 valtuustoon 11 804 ehdokkaasta.
Äänioikeutettuja vaaleissa ovat 16 vuotta täyttäneet paikalliset asukkaat, vaikka heillä ei olisi Viron kansalaisuutta. Täten luottamustehtäviin on ehdolla myös lukuisia suomalaisia eri puolilla maata.
Suurimman puolueen paikasta vaaleissa kilpailevat lähinnä liberaali Reformipuolue ja pääministeri Jüri Rataksen johtama, erityisesti venäläisväestön suosima vasemmistopopulistinen Keskusta.
Pääkaupunki Tallinnassa Keskusta näyttäisi säilyttävän valta-asemansa, vaikka puolueen kiistelty veteraanipoliitikko Edgar Savisaar antoi nimensä kilpailevan listan käyttöön. Ehdokkaana korruptiosyytöksissä ryvettynyt ja terveysongelmista kärsinyt Savisaar ei tosin itse ole.
Isänmaan ja Res Publican liitto -puolue on vaarassa jäädä pääkaupungissa viiden prosentin äänikynnyksen alle. Entisen pääministeripuolueen valtakunnallinen kannatus on vuonna 2017 vaihdellut viiden prosentin molemmin puolin.
Sen sijaan konservatiivis-populistinen EKRE on kasvattanut kannatustaan yli viiteentoista prosenttiin.
Puolueen suorasanainen vaalikampanja, jossa sen puheenjohtajana toimiva entinen diplomaatti Mart Helme lupaa ”tulta” venäläistämistä, korruptiota, sukupuolineutraaliutta sekä monikulttuurisuutta vastaan on herättänyt kritiikkiä julkisuudessa.
Sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Jevgeni Ossinovski on sanonut kilpailijansa viestin olevan ilmeisesti ”panemme kaiken palamaan”.
https://www.youtube.com/watch?v=Rg0zkG8n8rI
Suurimman puolueen paikasta kilpailevalla Reformipuolueellakin on ollut omat julkisuusongelmansa vaalien alla. Ryhmää edustava entinen pääministeri Taavi Rõivas joutui kohun keskiöön, kun hänen vihjailtiin ahdistelleen naisia Malesiassa kauppadelegaation matkalla.
Vaalihuoneistot Virossa sulkeutuvat iltakahdeksalta.