Eriytymiseen ovat vaikuttaneet etenkin Venäjän Ukrainaan kohdistuvan hyökkäyssodan pitkittyminen ja vihreän siirtymän investointien keskittyminen Länsi- ja Etelä-Suomeen. Itä-Suomen pk-yritysten investointihalukkuus on vähäistä. Yritykset aikovat kuitenkin yhä pitää kiinni henkilöstöstään.
Poikkeukselliset viime vuodet ja talouden nykytilanteen epävarmuus ovat laskeneet suomalaisten pk-yritysten suhdanneodotukset voimakkaan negatiivisiksi. Itä-Suomessa pk-yritysbarometriin vastanneilla yrityksillä näkymät ovat on muutakin maata heikommat. Puolet Itä-Suomen barometriin vastanneista pk-yrityksistä arvio suhdanteiden kuitenkin pysyvän ennallaan.
– Näkymät ovat heikoimmat rajamaakunnissa. Itäraja on ollut suljettuna jo marraskuusta lähtien ja epävarmuus tulevaisuudesta näkyy ymmärrettävästi alueella. Koko Itä-Suomi ei kuitenkaan ole samassa tilanteessa, vaan esimerkiksi Pohjois-Savossa pk-yritysten näkymät ovat samalla tasolla koko Suomen kanssa, toteaa johtaja, Suomen Yrittäjien pääekonomisti Juhana Brotherus.
Pk-yritysbarometrissa Itä-Suomeen kuuluvat Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Kainuu, Kymenlaakso, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo.
Kansainvälistyminen ei innosta Itä-Suomessa
Itä-Suomen pk-yrityksillä on muuta maata vähemmän aikomuksia panostaa kansainvälistymiseen. Vain seitsemän prosenttia kyselyyn vastanneista aikoo kasvattaa panostuksiaan kansainvälistymiseen, kun lähes kolmannes vähentää niitä.
– Itä-Suomi tarvitsee vakaasti kehittyvän toimintaympäristön, jotta yritykset löytävät uusia kansainvälistymisen väyliä, sanoo elinkeinopolitiikan johtaja Harri Jaskari Suomen Yrittäjistä.
Itä-Suomen pk-yritysten investointihalukkuus on vaatimatonta. Kaikilla päätoimialoilla on selvästi enemmän investointeja vähentäviä yrityksiä kuin niitä, joilla investointien odotetaan lisääntyvän.
– Investointihalukkuus vaatii positiivista kasvunäkymää tulevaisuuteen ja luottamusta ottaa riskiä kasvuun panostamisessa tänään. Koko Suomea painaa taloudelle turhan korkea korkotaso. Korkojen lasku ja yleisen epävarmuuden hälveneminen auttaa investointiympäristöä kuluvan vuoden lopulta lähtien, Brotherus ennakoi.
– Mielenkiintoinen tulos Itä-Suomen kyselyssä olivat toimialakohtaiset erot. Rakentamisen suhteen näkymät olivat varsin murheelliset, mutta palvelualoilla oli selkeästi toivon pilkahduksia. Toivo ei kuitenkaan näy teoissa. Myös palvelualoilla investointien odotetaan vähenevän, ja myös panostukset kansainvälistymiseen pienenevät, Jaskari jatkaa.
Hieman alle joka kymmenes pk-yritysbarometrin itäsuomalaisista yrityksistä aikoo lisätä henkilökunnan määrää. Sen sijaan 14 prosenttia odottaa henkilöstönsä määrän vähentyvän.
Suurin joukko, 78 prosenttia pk-yrityksistä, aikoo säilyttää nykyisen henkilöstönsä. Itä-Suomen odotukset liikevaihdon ja vakavaraisuuden kehityksestä ovat hieman koko maan keskiarvoa negatiivisemmat.
Jaskarin mielestä Itä-Suomi tarvitsee nyt enemmän uskoa tulevaisuuteen ja uusia visioita.
– Itä-Suomesta on löydyttävä konkreettista johtajuutta visioiden toteuttamiseen.
Tässä barometrissa Itä-Suomeen kuuluvat Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Kainuu, Kymenlaakso, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo. Itä-Suomesta kyselyyn vastasi 810 yritystä. Vastausaika oli joulukuun 2023 puolivälistä tammikuun 2024 puoliväliin.