Kansanedustaja Fatim Diarra (vihr.) kirjoitti Helsingin Sanomien mielipidesivulla 17.7.2023 naisten asemasta ja siitä, miten jokainen nainen on yhtä arvokas. Kansalaisjärjestöt ja aktivistit ovat hänen mukaansa näyttäneet esimerkkiä ja tasa-arvon suurimpana uhkana Diarra näyttää pitävän suomalaisia oikeistokonservatiiveja.
Monen suomalaisen feministin sokea piste näyttää liittyvän kulttuuriseen tarkoitushakuisuuteen. Islamin ja monien muiden vähemmistökulttuurien rakenteellisia ongelmia ei kerta kaikkiaan suostuta näkemään. Objektiivisesti tarkasteltuna juuri fundamentalistisissa muslimiyhteisöissä naisen asema on aivan erityisen huono. Tästä naisjärjestöt eivät suostu keskustelemaan, eivätkä oikein salli muidenkaan siitä puhuvan. Islamin naiset ovat länsimaisten feministien sokea piste.
Olisi väärin sanoa, että islam itsessään on ongelma. Suuri osa muslimeista elää varsin normaalia ja nykyaikaan sopivaa elämää. Ongelma on nimenomaan fundamentalistisessa uskonnon tulkinnassa. Fundamentalismi ei rajoitu pelkästään islamiin, mutta juuri sen piirissä naisen asema on aivan korostetun alisteinen.
Länsimaisessa yhteiskunnassa toisten tunnistamisella ja kasvojen näkemisellä on keskeinen merkitys. Kaiken peittävän burqan tai kasvot peittävän niqabin käyttö aiheuttaa kulttuurisia väärintulkintoja ja ristiriitatilanteita. Väistämättä herää kysymys onko noiden asusteiden käyttö aidosti yksilön oma valinta. Jotta niin voisi olla, yhteisöissä ja perheissä pitäisi olla myös todellinen mahdollisuus valita toisin, ilman että siitä koituu kielteisiä seurauksia.
Kun Diarra syyttää oikeistoa sumutuksesta, hänen olisi syytä katsoa peiliin. Sumutusta nimenomaan on sivuuttaa kulttuuriset ongelmat, kulttuurien alistavat rakenteet ja osoittaa syyttävällä sormella suomalaisia, jotka ovat historiallisesti tasa-arvokehityksen edelläkävijöitä. Burqat ja niqabit alleviivaavat fundamentalistisen islamin ongelmallisia rakenteita, eikä se selittämällä muuksi muutu.
Tasa-arvoisuus ja yhdenvertaisuus edellyttävät yksilöiden arvostamista. Kuten Diarra sanoo, jokainen nainen on arvokas. Jokainen ihminen on arvokas. Jokainen on kuitenkin arvokas nimenomaan yksilönä, eikä kulttuurinsa edustajana. Kysymys on keskeisistä länsimaisen liberaalidemokraattisen yhteiskunnan periaatteista. Yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen vuorovaikutukseen kuuluu olennaisena osana myös keskustelu, jota mikään osapuoli ei voi monopolisoida.
Rakentavaa keskustelua on myös aidosti vaikea käydä, elleivät osapuolet ole valmiita myöntämään päivänselviä tosiasioita. Elävät kulttuurit kehittyvät, eivätkä kaikki vanhat kulttuuriset piirteet ole säilyttämisen arvoisia. Muslimiyhteisöjen on aika uudistaa ajasta jälkeen jääneitä käytänteitään. Siinä on kysymys aidosta tasa-arvotyöstä, joka koituu monen tytön ja naisen hyödyksi.
