Ukrainan Asovanmerelle kohdistamat iskut ovat yhdeksän päivän aikana osuneet yli sataan venäläisalukseen ja lamauttaneet Azovin ja Tamanin satamien toiminnan. Niiden kautta on viety ulkomaille muun muassa miljoonia tonneja viljaa.
Azovin ja Tamanin kautta kulkee noin 15 prosenttia Venäjän viljan viennistä sekä 17–21 prosenttia kasviöljyjen viennistä, arvioi AgroTrend-yhtiön toimitusjohtaja Nikolai Lytšev. SovEkon-analyysiyhtiön mukaan osuus voi olla vieläkin suurempi – jopa neljännes koko Venäjän viljan ja auringonkukkaöljyn viennistä.
Kertšinsalmen takana sijaitsevien matalien satamien kautta käydään kauppaa erityisesti Lähi-idän maiden kanssa. Niihin kuuluu myös Turkki, joka ostaa lähes viidenneksen Venäjän viemästä viljasta.
Medialähteiden mukaan Venäjän viranomaiset ilmoittivat viime viikon lopulla varustamoille, etteivät ne enää toistaiseksi ota vastaan hakemuksia Asovanmerta ja Mustaamerta yhdistävän Kertšinsalmen läpikululle. Tiistaina Rostovin alueen liikenneministeriö ja maatalousministeriö ilmoittivat etsivänsä vaihtoehtoisia kuljetusreittejä viljanviejille, joiden sadonkorjuukausi on juuri käynnistynyt.
Analyysikeskus IKAR arvioi, että myöhään alkaneen sadonkorjuun ja logistiikkaongelmien vuoksi Venäjän heinäkuun viljavienti jää noin 20 prosenttia ennakoitua pienemmäksi. Viennin odotetaan olevan noin kaksi miljoonaa tonnia aiemmin ennustetun 2,5 miljoonan tonnin sijasta.
Osa Asovanmeren kautta kulkeneesta viennistä voidaan siirtää syvänmeren satamiin, joiden kapasiteetti on 4–4,5 miljoonaa tonnia kuukaudessa. SovEkonin pääjohtajan Andrei Sizovin mukaan tämä riittää vielä heinäkuussa, mutta elokuussa, jolloin vientikausi on vilkkaimmillaan, vientimäärät nousevat tavallisesti 5–6,5 miljoonaan tonniin kuukaudessa.
AgroTrendin Nikolai Lytšev päivittelee, että koko vientilogistiikan uudelleenjärjestely kesken vilkkaimman vientikauden on lähes mahdoton tehtävä.
– Viljavirta voidaan siirtää uudelle reitille vain, jos rautatieasemat, terminaalit ja satamat pystyvät vastaanottamaan nämä määrät. Jos johonkin syntyy pullonkaula – esimerkiksi purun tai jälleenlastauksen kapasiteetin puutteen vuoksi – koko toimitusketju hidastuu, hän toteaa.
Lytševin mukaan yritykset eivät myöskään pysty kattamaan Venäjän rautateiden kuljetusmaksuja ja muita logistiikkakustannuksia ilman valtion tukia. Lisäksi on epävarmaa, löytyykö Venäjän rautateiltä riittävästi ylimääräisiä tavaravaunuja kasvaneisiin kuljetustarpeisiin.
Logistiikan uudelleenjärjestelyä vaikeuttaa entisestään Venäjän polttoainepula, kertoo Kommersantin haastattelema maatalousalan yrityksen edustaja. Hänen mukaansa viljelijät voivat joutua varastoimaan sadon paikallisiin viljasiiloihin odottamaan kuljetuksia. Tämä kasvattaisi viljan tarjontaa kotimarkkinoilla ja painaisi viljan hintoja alas.