IS: Yhä useampi oppilas jättää tulematta kouluun

Kouluakäymättömien määrä on kasvanut kuluvana vuonna.
Moni pulpetti on jäänyt tänä vuonna tyhjäksi. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA
Moni pulpetti on jäänyt tänä vuonna tyhjäksi. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

Korona-ajan vaikutukset näkyvät edelleen tyhjinä pulpetteina suomalaisissa kouluissa. Ilta-Sanomien haastatteleman rehtori Maija Sinisalon mukaan koulusta pois jääminen on lisääntynyt pandemian jälkeen. Hän arvioi, että kouluun tuleminen on joskus yksinkertaisesti liian vaikeaa, jos oppilaalla on esimerkiksi koulunkäyntiin liittyvää ahdistusta. Myös vanhempien lisääntynyt etätyöskentely voi laskea kynnystä jäädä kotiin.

Rehtori Pasi Jalonen sanoo Ilta-Sanomille, että suurin osa lapsista ja nuorista voi vielä hyvin, mutta huonosti voiva joukko on kasvanut.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– On oppilaita, jotka käyvät koulussa vähän niin ja näin. Vaikka kaikki keinot, jopa lastensuojeluilmoitukset ja tutkintapyynnöt, olisi käytetty, sama homma jatkuu. On kuitenkin huoltajan velvollisuus huolehtia, että lapsi käy koulua, hän toteaa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Jalonen lisää, ettei koulusta pois jättäytymiselle ole välttämättä mitään erityistä syytä.

MTV Uutisten, Suomen Rehtorien ja Lastenklinikoiden Kummien teettämässä kyselyssä selviää, että moniin kouluihin kaivattaisiin kipeästi lisää koulukuraattoreja, -psykologeja ja -terveydenhoitajia. Läsnäolo koulussa on puolestaan edellytys sille, että oppilas voidaan kohdata ja ongelmiin puuttua.

Sinisalon ja Jalosen mukaan on vaikea arvioida jälkikäteen, millainen virhe koulujen sulkeminen korona-aikana oli. Edellä mainitun kyselyn mukaan 60 prosenttia rehtoreista arvioi, että kouluakäymättömyys on yleistynyt kuluvan vuoden aikana. Heistä yli 40 prosenttia piti tätä merkittävänä tai hyvin merkittävänä ongelmana. Yli 90 prosenttia rehtoreista arvioi oppilaiden mielenterveyden ongelmien kasvaneen viimeisen vuoden aikana.

Ikäluokkien pieneneminen tuo haasteita laadukkaan perusopetuksen järjestämiselle. Työryhmä nostaa esiin tarvittavia toimenpiteitä.
Vasemmistoliitto ja vihreät haluavat Suomeen koulupakon.
Kansanedustajan mukaan rekisterillä voitaisiin vahvistaa opetuksen laatua.
Mainos