Suomi neuvottelee Yhdysvaltain kanssa kahdenvälisestä puolustusyhteistyösopimuksesta eli DCA:sta, jossa määritellään Yhdysvaltain joukkojen asemaa Suomen alueella toimiessa.
Sopimusluonnosta ei ole julkistettu, mutta asiantuntijoiden mukaan aiemmista vastaavista Yhdysvaltain kahdenvälisistä sopimuksista voi tehdä päätelmiä tulevan Suomen sopimuksen sisällöstä, kertoo Ilta-Sanomat.
Ulkopoliittisen instituutin tutkijatohtori Iro Särkän mukaan sopimus täydentäisi Suomen Nato-jäsenyyttä mahdollistaen ketterän toiminnan kriisitilanteessa.
– Sopimuksen tavoitteena on mahdollistaa saumaton yhteistyö Suomen ja Yhdysvaltojen välillä ja vahvistaa pelotetta ja pidäkettä Suomen alueella, Särkkä sanoo,
Aiempien sopimusten perusteella Suomenkin DCA-sopimus voi sisältää erilaisia käytännön asioihin liittyviä kohtia.
– DCA-sopimus voidaan nähdä yhtäältä Yhdysvaltain ja Suomen kahdenvälisen suhteen vahvistumisena, toisaalta välttämättömänä käytännön järjestelynä, sanoo Hanna Ojanen Tampereen yliopistosta.
Arkimaisten tilanteiden, kuten ajokorttien soveltuvuuden, järjestelyn ohella sopimus sisältää myös sotilaallisesti järeämpää asiaa, kuten suunnitelmia aseiden sijoittamisesta.
– Puolan DCA-sopimuksessa tästä todetaan, että Yhdysvaltain aseiden varastoinnissa Puolassa noudatetaan Yhdysvaltain lainsäädäntöä, Ojanen sanoo.
Slovakian viime vuonna sopima DCA-sopimus käsittelee laajasti amerikkalaisjoukkojen oleskelua Slovakiassa sekä erilaisia logistisia järjestelyjä.
Slovakian sopimuksessa Yhdysvallat saa käyttöoikeuden tiettyihin lentotukikohtiin, mutta esimerkiksi ydinaseiden hallussapito Slovakian maaperällä on kielletty. Slovakian Malacky-Kuchynan ja Sliacin lentotukikohdat myös modernisoidaan Yhdysvaltain tuella.
Norjan DCA-sopimukseen solmittiin tänä vuonna liiteasiakirja, joka sisälsi erilaisia investointeja Ryggen lentotukikohtaan.
Vaikka muiden maiden sopimuksista voidaan päätellä asioita, tässä vaiheessa ei Suomen osalta ole tiedossa mitkä harjoitus- ja sotilasalueet olisivat kiinnostavampia Yhdysvalloille. Myöskään mahdollisista alan investoinneista Suomeen ei ole tarkempaa tietoa.
Iro Särkän mukaan olisi kuitenkin epätodennäköistä, että Yhdysvallat haluaisi sijoittaa pysyviä joukkoja tai tukikohtia Suomeen.
