Venäläisten kiinteistö- ja asuntokauppojen valvonnasta löytyy useita porsaanreikiä, joka tekee laajamittaisen valvonnan käytännössä mahdottomaksi. Aiheesta kirjoittaa Ilta-Sanomat.
IS viittaa Aalto-yliopiston ja Maanmittauslaitoksen yhteiseen tutkimushankkeeseen, jonka alustavia tuloksia esiteltiin viime viikolla Maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan (MATINE) tutkimusseminaarissa. Varsinaisia esityksiä tutkimusryhmä ei tee ja työ on vielä kesken. Lopulliset tulokset julkaistaan ensi keväänä.
Venäläisten kiinteistöomistukset ovat herättäneet Suomessa keskustelua varsinkin sen jälkeen, kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainassa. Osa poliitikoista on vaatinut venäläisten kiinteistökauppojen kieltämistä kokonaan. Meneillään olevan tutkimushankkeen tulosten perusteella asia ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen. Tutkimuksen tässä vaiheessa on käynyt selväksi, että kaikkia kiinteistön hallinnan muotoja on mahdoton valvoa kattavista ja luvanvaraisuuden kiertämistä ei pystytä tukkimaan kokonaan. Kiinteän omaisuuden hallinta on vain yksi osa vaikuttamisyrityksiä, eikä vieraiden valtioiden tiedustelutoimintaa voida ehkäistä kokonaan.
Tutkimuksen tuloksia seminaarissa esitellyt Aalto-yliopiston tutkija Simo Syrmanin mukaan resurssit ovat rajallisia, ja valvonnan laajentamisella on herkästi kielteisiä taloudellisia vaikutuksia. Perustuslakikin voi tulla vastaan, koska perusoikeuksista voi poiketa vain tarkasti säädellyllä tavalla.
Tutkimuksen mukaan huomio pitäisi kiinnittää maanvuokraukseen ja yritysjärjestelyihin, joissa ei ole samanlaista ulkomaalaisvalvontaa kuin kiinteistökaupoissa. Tutkimusryhmän selvityksessä muistutetaankin, että monilla aloilla ja alueilla vuokraus on suoraa omistusta olennaisempi hallintamuoto. Vuokraaminen tarjoaa omistusoikeutta vastaavat mahdollisuudet kiinteistön hyödyntämiseen.
Myös monimutkaisilla yritysjärjestelyillä todellinen omistaja voidaan häivyttää. Haaste on sekin, että bulvaanien eli välikäsien paljastaminen on hankalaa. Lisäksi kiinteistöjä omistavan, ei seurannassa olevan yrityksen ostoa ei valvota millään lailla, eivätkä yrityskaupan yhteydessä siirtyvät kiinteistöt ole suoraan lupamenettelyn piirissä.
Tutkimuksen tulosten mukaan yritysten maanomistukseen liittyvässä lainsäädännössä on siis aukko eli ”porsaanreikä”, jota tutkimuksen mukaan ”kenties jo nyt hyödynnetään, ehkä ihan vain lupabyrokratian välttämiseksi.”
