Lukiolaiset käyttävät tekoälyä erilaisissa koulutehtävissä ilman, että jäävät opettajille kiinni, käy ilmi Ilta-Sanomien selvityksestä.
Lukiolaiset kertoivat lehdelle nimettömästi tekoälyn käytöstään. Yhden vastaajan mukaan opettaja ei huomaa tekoälyn käyttöä, jos tekoälylle kirjoittaa riittävän tarkat ohjeet.
Opiskelijat hyödyntävät tekoälyn muistia välttääkseen kiinnijäämistä.
Vältä liian vaikeaa terminologiaa, erikoisia symboleita ja tekoälymäisiä tekstirakenteita. Tee kaikki tehtävät riittävän lyhyesti niin, että ne näyttävät yhdeksäsluokkalaisen pojan tekemältä, eräs vastaajista kuvailee antamiaan ohjeita tekoälylle.
Vaikka kiinnijäämistä vältelläänkin, moni vastaajista toivoo silti tiukempaa puuttumista tekoälyvilppiin. Tekoälyä käytetään niin läksyissä ja koulutehtävissä kuin kokeessa lunttaamisessakin. Eräs vastaajista kertoi suorittaneensa kokonaisia kursseja sen avulla.
Tekoälyvilppiä voitaisiin estää esimerkiksi suljetuilla koeympäristöillä, ilman internetyhteyttä. Esseitä voisi kirjoittaa opettajan valvonnassa. Myös perinteiset vihot ja kynät voisivat olla ratkaisu, vastauksissa ehdotetaan.
Erityisesti tekoälyä käytetään aineissa, joita opiskelija ei suunnittele suorittavansa ylioppilaskirjoituksissa. Tekoälyä käytetään myös silloin, kun jokin oppiaine ei kiinnosta.
Osa vastaajista ei tee tehtäviä laisinkaan ilman sitä.
– Käytän tekoälyä kaikessa, yhtäkään esseetä en tehnyt ilman tekoälyä apuna, kertoo yksi vastaajista.
Moni kokee tekoälyn kuitenkin heikentävän oppimista. Sen katsotaan häiritsevän ajattelun ja opiskelutaitojen kehittymistä. Se tekee lisäksi tehtävien suorittamisesta liian helppoa.
Siksi osa onkin tietoisesti jättänyt tekoälyn käytön kokonaan pois.
– En käytä tekoälyä lukio-opiskelussa ollenkaan. Haluan mieluummin oppia itse. En pidä siitä jos muut opiskelijat esim. ryhmätyössä käyttävät sitä ja eivät jaksa nähdä yhtä paljon vaivaa työn tekoon, kertoo eräs lukiolainen.