67 prosenttia suomalaisista ei halua aloittaa suhteiden normalisointia Venäjän kanssa, selviää tuoreesta Ilta-Sanomien teettämästä Taloustutkimuksen mielipidekyselystä.
Täysin eri mieltä suhteiden normalisoinnista on 38 prosenttia vastaajista, jokseenkin eri mieltä 29 prosenttia.
Yllättävää kuitenkin on, että hieman yli neljännes eli 26 prosenttia vastaajista olisi valmis aloittamaan suhteiden palauttamisen. Täysin samaa mieltä väitteestä on kahdeksan prosenttia ja jokseenkin samaa mieltä 18 prosenttia.
Taloustutkimuksen tutkimusjohtajan Tuomo Turjan verrattain korkea luku yllätti.
– Kun peilaan tätä siihen, että kaikissa mielipidekyselyissä suomalaisten tuki Ukrainalle on ollut todella vahvaa, olisin odottanut, että suurempi osuus suhtautuisi kielteisesti suhteiden normalisoinnin aloittamiseen, Turja hämmästelee Ilta-Sanomille.
Aineistosta selviää, että suhteiden normalisointi jakaa mielipiteitä eri puolueiden kannattajien välillä. Erityisen myönteisesti suhteiden palauttamiseen suhtautuvat perussuomalaisten ja vasemmistoliiton kannattajat.
Perussuomalaisten kannattajista 30 prosenttia haluaisi aloittaa suhteiden normalisoinnin, vasemmistoliiton kannattajista taas 27 prosenttia.
– Perussuomalaisissa on ollut jonkin verran Venäjä-myönteisyyttä. Se tässä ehkä näkyy, Turja miettii.
Vasemmistoliiton suhteen Turja arvelee, että puolueen edeltäjien historialliset suhteet Neuvostoliittoon voivat heijastua sen kannattajien suhtautumisessa Venäjään.
Tiukimmin normalisointia vastustavat vihreiden ja kokoomuksen kannattajat. Vihreiden kannattajista 81 prosenttia katsoo, ettei normalisointia pidä vielä aloittaa. Kokoomuksen kannattajilla luku on 78 prosenttia.
Myös asuinpaikalla on väliä. Kymenlaaksossa sekä Etelä- ja Pohjois Karjalassa 15 prosenttia vastaajista on täysin samaa mieltä suhteiden normalisoinnin aloittamisesta, kun taas muualla Suomessa luku on kahdeksan prosenttia.
Turja pohtii, että eron takana voivat olla Venäjä-suhteiden katkeamisen taloudelliset vaikutukset, jotka ovat osuneet erityisen rankasti Itä-Suomeen.
Lisäksi koulutusaste vaikuttaa mielipiteisiin. Korkeakoulututkinnon suorittaneista 76 prosenttia vastustaa normalisointia, mutta ammatillisen koulutuksen suorittaneista vain 56 prosenttia on normalisointia vastaan.
Kyselytutkimukseen vastasi yhteensä 1 103 ihmistä, virhemarginaalin ollessa kolme prosenttia.