IS: Ikävä vaiva piinaa suomalaisia

Katupöly heikentää ilmanlaatua nyt merkittävästi ympäri Suomea.
Katupöly heikentää ilmanlaatua ja aiheuttaa terveysongelmia keväisin. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Katupöly heikentää ilmanlaatua ja aiheuttaa terveysongelmia keväisin. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Keväinen katupöly aiheuttaa terveyshaittoja monelle suomalaiselle, kertoo Ilta-Sanomat. Katupöly ärsyttää muun muassa limakalvoja, silmiä ja hengitysteitä. Tyypillisiä oireita ovat tukkoinen nenä, yskä ja silmien oireilu. Katupölykausi näkyy myös lisääntyneinä tulehduksia ja keuhkokuumeena.

Ilmanlaatu on Suomessa heikentynyt katupölyn vuoksi. Paikoitellen ilmanlaatu on jopa erittäin huono.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Katupöly näkyy kasvaneena lääkityksen tarpeena maalis-toukokuussa, jolloin katupölykausi on pahimmillaan. Terveyshaitat, joita katupöly aiheuttaa, ovat samanlaisia kuin pakokaasuille tai puunpolttamisesta aiheutuvalle savulle altistuminen aiheuttavat.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Vakavimmin katupölystä kärsivät muun muassa astmaatikot ja sepelvaltimo- tai keuhkoahtaumatautia sairastavat ihmiset. Osa katupölystä on pienhiukkasia, jotka voivat kulkeutua keuhkoihin ja verenkiertoon saakka. Pienhiukkaset ärsyttävät verisuonia ja pahentavat sairauksien oireita, kertoo Allergia-, iho- ja astmaliiton asiantuntija Katariina Ijäs.

Kroonisesti sairaiden on erityisen tärkeää huolehtia riittävästä lääkityksestä katupölykauden aikaan, Ijäs muistuttaa. Katupöly voi lisätä myös pienten lasten riskiä sairastua astmaan.

Altistumista katupölylle voi vähentää välttämällä vilkkaita katuja sekä pahimmin pölyäviä alueita. Ilmanlaadun tilannetta voi seurata Ilmatieteenlaitoksen Ilmanlaatu-palvelusta. Ikkunat kannattaa pitää kiinni, jotta katupölyä ei kulkeudu sisään asuntoon. Katupölyn haittoja voi vähentää myös hengityssuojainta käyttämällä.

Nuorten yksinäisyys on kasvava yhteiskunnallinen riski, jonka vaikutukset ulottuvat työelämään ja turvallisuuteen.
Vähäinen ja epäsäännöllinen uni tietyssä iässä ennakoivat tiettyjä sairauksia.
Yhä useampi nuori Suomessa on toimintarajoitteinen. Tilastokeskuksen mukaan kasvu on tapahtunut erityisesti vuosien 2022 ja 2025 välillä.
Mainos