Amerikkalaiset ovat käyttäneet yli 40 miljardia dollaria ylimääräistä polttoaineeseen helmikuun lopussa alkaneen Iranin sodan jälkeen, käy ilmi tuoreesta tutkimuksesta. Asiasta uutisoi muun muassa Financial Times.
Brownin yliopiston Watson School of International and Public Affairs arvioi, että konfliktin vaikutus kuluttajiin korkeampien bensiinin ja dieselin hintojen kautta oli sunnuntai-iltaan mennessä 41,5 miljardia dollaria (noin 35,7 miljardia euroa) eli 316 dollaria (noin 272 euroa) jokaista yhdysvaltalaista kotitaloutta kohden.
Iranin sodan vaikutukset ovat levinneet maailman suurimpaan talouteen, kiihdyttäneet inflaation korkeimmalle tasolle sitten Venäjän Ukrainaan tekemän hyökkäyksen vuonna 2022 ja aiheuttaneet presidentti Donald Trumpille kasvavan poliittisen ongelman.
Tutkimus suhteuttaa kokonaissummaa Yhdysvaltojen liittovaltion suurten siltojen kunnostamisen investointiohjelmaan (Bridge Investment Program), jonka kustannusarvio on 40 miljardia dollaria.
Summa on myös suurempi kuin Yhdysvaltain lennonjohtojärjestelmän uudistamisen arvioitu hinta 31,5 miljardia dollaria tai edellisen presidentin Joe Bidenin ehdottamien, sittemmin lakkautettujen sähköautojen lataus- ja sähköistämisohjelman 18,9 miljardin dollarin kokonaisrahoitus.
Hormuzinsalmi on ollut pitkälti suljettuna Iranin konfliktin alusta lähtien. Kapean vesiväylän kautta kulkee normaalisti viidennes maailman öljytoimituksista. Tarjontapula on nostanut kansainvälisen Brent-raakaöljyn hintaa selvästi. Maanantaina Brent-viitelaadun hinta oli noin 111 dollaria barrelilta.
Yhdysvalloissa bensiinin hinta on noussut sodan alkamisen jälkeen 51 prosenttia ja dieselin hinta 54 prosenttia, mikä on eniten maailman johtavista G7-teollisuusmaista.
Polttoaineen hinnannousu on nostanut myös elintarvikkeiden ja lentolippujen hintoja, kun polttoainekulujen nousu siirtyy muille sektoreille. Kuluttajahinnat nousivat huhtikuussa nopeinta tahtia kolmeen vuoteen, ja tukkuhinnat nopeinta vauhtia sitten vuoden 2022.