Internet vie suomalaisilta 26 vuotta elämästä

Nykyisellä tahdilla lähes kolmannes elämästä kuluu verkossa.
Nykyihminen viettää suuren osan hereilläoloajastaan eri verkkopalveluiden parissa. LEHTIKUVA / EELIS BERGLUND
Nykyihminen viettää suuren osan hereilläoloajastaan eri verkkopalveluiden parissa. LEHTIKUVA / EELIS BERGLUND

Suomalaiset viettävät nykyisin verkossa keskimäärin 54 tuntia viikossa, kertoo kyberturvallisuusyritys Nord VPN:n teettämä tutkimus.

Laskelman mukaan keskimääräinen suomalainen viettää nykyisellä käytöllä elämänsä aikana 26 vuotta, yhdeksän kuukautta ja kahdeksan päivää internetiin yhdistettynä. Kun suomalaisten keskimääräinen elinajanodote on 82 vuotta, verkossa kuluu lähes kolmannes elämästä.

Tutkimuksen mukaan suomalaiset aloittavat internetin päivittäisen käytön keskimäärin kello kahdeksalta ja kirjautuvat ulos vasta noin kello 22.

Nord VPN:n teknologiajohtaja Marijus Briedis arvioi, että luvut kertovat pysyvästä muutoksesta ihmisten arjessa.

– Neljännesvuosisadan viettäminen verkossa ei ole vain tilastolukema. Se kielii perustavanlaatuisesta muutoksesta ihmisten elämässä, sanoo Nord VPN:n teknologiajohtaja Marijus Briedis tiedotteessa.

– Nyt eletään digitaalisten alustojen valtaamaa aikakautta, jossa raja ”todellisen elämän” ja ”verkkoelämän” välillä on kaventunut käytännössä olemattoman ohueksi. Ihmiset ovatkin alttiimpia vaaroille kuin koskaan ennen, hän jatkaa.

Sosiaalinen media vie eniten aikaa

Verkossa käytetty aika painottuu vahvasti viihteeseen. Eniten aikaa kuluu sosiaalisen median selaamiseen, keskimäärin kuusi tuntia ja 37 minuuttia viikossa. TV-sarjojen ja elokuvien suoratoistoon kuluu kuusi tuntia ja 28 minuuttia ja verkkovideoiden katseluun neljä tuntia ja 48 minuuttia viikossa. Musiikkia kuunnellaan verkossa keskimäärin neljä tuntia ja 27 minuuttia viikossa.

Tekoäly on jo osa monen arkea. Suomalaiset käyttävät tutkimuksen mukaan tekoälypohjaisia chatbotteja keskimäärin 51 minuuttia viikossa. Vastaajista 13 prosenttia pitää tekoälyä välttämättömänä osana arkeaan ja 15 prosenttia arvioi sen parantaneen heidän verkkoelämäänsä.

Henkilötietoja jaetaan yhä avoimesti

Samalla verkossa jaettujen henkilötietojen määrä on suuri. Tutkimuksen mukaan 76 prosenttia suomalaisista on jakanut verkossa koko nimensä, 74 prosenttia syntymäpäivänsä ja 62 prosenttia koko kotiosoitteensa.

Poimintoja videosisällöistämme

Nord VPN:n mukaan tämä lisää riskiä huijauksille, identiteettivarkauksille ja tietojen väärinkäytölle. Vastaajista 28 prosenttia kertoo, ettei voisi kuvitella viettävänsä kokonaista päivää ilman internetiä. Lisäksi 31 prosenttia sanoo selaavansa sosiaalista mediaa samalla, kun katsoo ohjelmia tai elokuvia.

– Teknologian käyttö on edennyt paljon pidemmälle kuin pelkkään sisällön kuluttamiseen, ja se on juurtunut syvälle jokapäiväiseen elämään, Briedis sanoo.

– Vaikka monet varovat jakamasta työasioita tekoälytyökaluille – vain kolme prosenttia ilmoittaa jakaneensa luottamuksellisia asiakirjoja – ihmiset ovat usein paljon halukkaampia jakamaan henkilökohtaisia tietojaan.

Briedisin mukaan tekoälyn yleistyminen muuttaa myös tapoja suojata omia tietoja.

– Tekoälystä muodostuu yhä suurempi osa jokapäiväistä elämää, joten myös turvallisuustarpeet on syytä huomioida uusilla tavoilla. Itsensä suojaaminen ei enää tarkoita pelkästään vahvojen salasanojen luomista. Se tarkoittaa myös sitä, että on syytä ymmärtää, miten päivittäin käytössä olevat tekoälyjärjestelmät keräävät, käyttävät ja käsittelevät tietoja.

Nord VPN kehottaa seuraamaan mahdollisia tietovuotoja ja identiteettivarkauksia, käyttämään luotettavaa tietoturvaohjelmistoa ja tarkistamaan linkit, sähköpostit sekä pyytämättä tulleet viestit. Arkaluonteisia henkilö- tai maksutietoja ei yhtiön mukaan pidä jakaa tekoälytyökaluille tai verkkopalveluille ilman tarkkaa harkintaa.

– Kun käytettävät työkalut muuttuvat yhä älykkäimmiksi ja verkossa vietetään alati enemmän aikaa, paras puolustus on edistynyt salaus ja terveesti skeptinen suhtautuminen digitaalisiin vuorovaikutuksiin, joita aiemmin pidettiin itsestään selvinä, Briedis sanoo.

Tutkimuksen tilasi Nord VPN, ja sen toteutti Cint 1.–17. huhtikuuta 2026. Tutkimukseen haastateltiin yli 20 000 internetin käyttäjää 20 maasta. Suomessa kansallisesti edustavaan otokseen kuului 1 004 iältään 18–74-vuotiasta vastaajaa. Otoksessa käytettiin iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaisia kiintiöitä.

Oma tilisiirto johti rahojen katoamiseen.
Sosiaalisen median lähteiden mukaan jopa valtionhallinto käyttää aktiivisesti verkkoliikennettä salaavia VPN-palveluita.
Useimmat voivat korjata tilanteen yhdellä päivityksellä, mutta vanhimmat mallit putoavat sovelluksesta pysyvästi.
Mainos