Kuluttajien luottamusindikaattorin saldoluku oli toukokuussa -10,3. Huhtikuussa saldoluku oli -12,6 ja maaliskuussa -9,4. Vuotta aiemmin toukokuussa kuluttajien luottamus sai arvon -8,8, ja pitkän aikavälin keskiarvo on -2,5.
– Talouden kasvusta, inflaation laskusta ja ostovoiman kohentumisesta huolimatta kuluttajien luottamus tuntuu olevan kadoksissa, Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen sanoo tiedotteessa.
Kuluttajien näkemykset oman talouden nykytilasta olivat edelleen vaisut. Vaikka arvio nykytilasta parani lievästi, odotus oman talouden tulevaisuudesta ei juurikaan kohentunut. Myös näkemykset yleisestä työttömyyskehityksestä pysyivät synkkinä.
– Kuluttajat tuntuvat reagoivan yllättävän voimakkaasti yksittäisiin uutisiin työllisyyskehitykseen ilman, että hahmottavat työllisyyden poikkeuksellisen hyvää kokonaistasoa, toteaa Malinen.
Rahankäyttöaikeita kulutukseen oli toukokuussa edelleen niukasti. Heikko kulutuskysyntä vaikuttaa suoraan yritysten kykyyn palkata lisätyövoimaa, mikä vähentää avoimien työpaikkojen määrää.
– Vaikka työttömien määrä on kasvanut vasta lievästi, kohonneesta työttömyydestä uhkaa tulla pidempiaikainen ilmiö, arvioi Malinen.
Yritysten luottamus tulevaan on alavireinen. Toukokuussa yritysten luottamus heikkeni kaikilla päätoimialoilla teollisuutta lukuun ottamatta. Luottamus on selvästi pitkän aikavälin keskiarvoa heikompaa.
– Tuoreimpien lukujen valossa kuluvasta vuodesta on tulossa ennakoitua vaikeampi. Korkotason lasku tai euroalueen ennakoitua nopeampi elpyminen voisi kuitenkin kääntää talouden näkymät ja yritysten odotukset parempaan suuntaan.
– Teollisuuden luottamusta kuvaava saldoluku nousi lievästi maaliskuussa arvoon -13, mutta ala kyntää edelleen selvästi miinuksella. Saldoluvun lievä koheneminen voi kuitenkin antaa pieniä signaaleja sitä, että investoinnit olisivat vähitellen lähdössä liikkeelle, Malinen arvioi.
Asuntomarkkinoilla odotetaan korkojen laskua
Kuluttajat pitivät ajankohtaa edelleen erittäin epäedullisena asunnon ostamiselle. Kohonneiden korkojen jäädyttämät asunnon ostoaikeet ovat johtaneet asuntomarkkinoiden hyytymiseen ja asuntojen hintojen laskuun.
– Muutosta tähän ei ole odotettavissa ennen kuin korot kääntyvät laskuun ensi kuussa, Malinen ennakoi.
Hypon mukaan asunnonostoaikeita on eniten pääkaupunkiseudulla.
– Kun pk-seudun kuluttajista yli 12 prosenttia harkitsi toukokuussa asunnon ostoa seuraavan vuoden aikana, oli vastaava osuus koko maassa 11 prosenttia. Erot aikeissa ovat kuitenkin kasvaneet viimeisen vuoden lukujen valossa paitsi alueiden, myös sosioekonomisten ryhmien välillä, kun yrittäjistä ja ylemmistä toimihenkilöistä aikeita on ollut keskimäärin enemmän kuin palkansaajilla tai opiskelijoilla, Hypon pääekonomisti Juho Keskinen arvioi tiedotteessa.
– Opiskelijoiden ostointo on yleisesti laskenut, mikä selittyy osittain hallituksen päätöksellä ulottaa varainsiirtovero ensiasunnon ostajille, hän jatkaa.
Keskisen mukaan kehysriihen kiristykset näkyvät vielä toukokuun luottamuskyselyissä.
Miehet olivat kuitenkin yhä naisia luottavaisempia, vaikka suhdannetilanne onkin iskenyt vaikeimmin miesvaltaisemmille rakennus- ja teollisuudenaloille.
– Yritysten luottamusmittarit pysyivät vaisulla tasolla, ja rakennusalan tilauskantojen ja työllisyyden osalta kuluva vuosi on käytännössä menetetty, Keskinen näkee.