LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaron mukaan hintojen hurja kallistuminen aiheutuu pääosin selvästi nousseesta energiasta.
Euroissa mitaten inflaation vaikutus kotitalouksien kukkaroon on iso. Nummiaron laskelmien mukaan jo pelkästään helmikuun 4,5 prosentin inflaatiolla kustannusten nousu kotitalouksille on ollut keskimäärin lähes 2 000 euroa vuodessa. Maaliskuun kiihtyneillä inflaatioluvuilla vaikutus lähentelee jo 2 500 euroa.
– Toisaalta viime vuosina inflaatio on jäänyt paljon jälkeen kahden prosentin tavoitteesta ja ollut pitkään jopa negatiivinen. Nyt kahden ison tarjontashokin, eli pandemian ja sodan, vuoksi hintataso on kerralla noussut sinne, missä sen pitäisikin olla. Jos oma talous on ollut viritetty ikuiseen alhaisen inflaation maailmaan, eikä puskureita ole, on tyytyminen elintason laskuun, Nummiaro toteaa tiedotteessa.
Jokainen kokee inflaation eri tavoin riippuen siitä, missä asuu ja miten asuu sekä miten kuluttaa tavaroita ja palveluita. Nummiaron laskelmien mukaan Tilastokeskuksen vuoden 2016 kulutuskorin perusteella laskettuna euromääräinen vaikutus suurituloisimpaan tuloviidennekseen on lähes 3 000 euroa, kun taas pienituloisin tuloviidennes on kärsinyt inflaatiosta vajaat tuhat euroa vuodessa.
– Inflaatiosykli alkoi kiivaasta koronatoipumisesta, mutta jatko on puhtaasti geopoliittisin valinnoin luotua inflaatiota. Venäjän hyökkäys sekoitti hyödykemarkkinat, mikä välittää shokkia kaikkialle maailmaan. Nyt inflaationäkymät riippuvat EU:n energian tuontiin liittyvästä poliittisesta päätöksestä.
Pienituloiset erityisen huolissaan
Voimakas hintojen nousu osuu erityisesti niihin, joiden talous on jo ennestään kireä. LähiTapiola kysyi viime vuoden joulukuussa suomalaisilta heidän näkemyksiään inflaatiosta.
Kyselyn mukaan erityisesti paljon tinkimään joutuvat olivat hyvin huolissaan inflaation vaikutuksesta välttämättömiin menoihin. Pelko on, että hinnat pysyvät korkealla pitkään.
Jo joulukuussa monille suomalaisille hintojen nousu oli tuntunut. LähiTapiolan Arjen katsaus –kyselyn mukaan reilu kolmannes kyselyn yli tuhannesta vastaajasta sanoi joutuneensa tinkimään vähintään joistakin menoistaan hintojen yleisen nousun vuoksi.
Heistä, joiden talous on ollut ajoittain jo muutenkin tiukalla, lähes 80 prosenttia sanoi joutuneensa tinkimään vähintään joistakin menoista lisää.
Kolme mahdollisuutta suojautua
Kuluttajahintojen nousu vaikuttaa väistämättä jokaiseen, mutta keinojakin inflaatiolta edes osittaiseen suojautumiseen on. Nummiaro antaa kolme mahdollisuutta, miten voi toimia. Jos tulot eivät kasva samaa tahtia menojen kanssa, on tehtävä muita toimia.
Puskurit. Hintojen nousun ajaa monien talouden tiukalle, jolloin säästäminen tulee vaikeammaksi. Kotitaloudet kohtaavat inflaation vaihtelevista lähtökohdista. Osalle on normaalisti jäänyt säännöllisesti hyvin rahaa säästöön, mutta nyt ehkä huomattavasti niukemmin. Monille on koronan aikana kertynyt säästöjä, joita voi käyttää kallistuneisiin kustannuksiin.
Sopeuttaminen. Omaa taloutta on sopeutettava, jos haluaa pitää säästämisen ennallaan ja käyttää koronasäästöt muihin tarkoituksiin. Välttämättömät menot maksavat nyt enemmän, joten on tingittävä muista menoista. Tällöin kunkin tarvehierarkia määrää, mistä tingitään. Yleisiä tällaisia kulutuseriä ovat ulkona syöminen ja matkustelu.
Varautuminen. Osa kotitalouksista ei tyydy pelkästään sopeuttamaan talouttaan jo realisoituneisiin hintojen nousuihin, vaan myös varautuu mahdollisesti vielä tuleviin hintojen nousuihin. Bensan hinta voi vielä nousta, jos energiakriisi pahenee.
Maataloustuotteiden hintojen nousu on puolestaan hyödykemarkkinoilla jo tapahtunut, mutta kaikki hintapaineet eivät välttämättä vielä ole kulkeutuneet ostoskoriin asti, vaan elintarvikkeiden kuluttajahintojen voi olettaa nousevan lähikuukausina.
Lisäksi kuluttajat todennäköisesti pitävät ainakin osaa hintojen noususta pysyvänä, jolloin joutuu odottamaan ehkä useitakin vuosia, että palkat nousevat kattamaan korkeampia hintoja. Inflaatioympäristössä raha ei enää ole ilmaista, joten velalliset voivat alkaa jo nyt varautua esimerkiksi kahden prosentin korkotasoon.
LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus –kyselyn toteutti Kantar TNS. Kysely on toteutettu 24.11.-2.12.2021. Kyselyyn vastasi yhteensä 1014 suomalaista, jotka olivat iältään 15-74 –vuotiaita. Kyselyn virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.
