Suomen julkisen talouden sopeuttamista on jatkettava ja keskipitkällä aikavälillä tarvitaan lisää toimia, toteaa kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) maanantaina julkaisemassaan Suomea käsittelevässä maaraportissa.
Raportti pohjautuu IMF:n viime marraskuussa antamiin politiikkasuosituksiin.
IMF suosittelee Suomelle toimia, jotka sopeuttaisivat julkista taloutta, edistäisivät työllisyyttä sekä tuottavuuskehitystä.
IMF:n mukaan Suomen olisi pyrittävä vakauttamaan julkista taloutta 0,5 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen, eli noin 1,5 miljardia euroa, vuosittain, kunnes julkisen talouden rahoitusasema tasapainottuu ja julkinen velka alkaa supistua.
Valuuttarahaston mukaan sopeutustoimien ei odoteta heikentävän talouden elpymistä.
Vuodesta 2027 alkaen tarvitaan julkista taloutta koskevia uusia lisäsopeutustoimia, IMF muistuttaa.
Maailmanlaajuisten kauppajännitteiden kärjistyminen ja tiukentuneet rahoitusolosuhteet rasittaisivat merkittävästi Suomen talouden elpymistä, koska Suomi on pieni ja avoin talous, joka on integroitunut globaaleihin arvoketjuihin, valuuttarahasto toteaa.
Sopeutustoimista huolimatta Suomen julkisen talouden alijäämä pysyy keskipitkällä aikavälillä korkealla. Julkisen talouden alijäämä pysyy yli 3 prosentissa suhteessa bruttokansantuotteeseen. Samaan aikaan julkinen velkasuhde nousee yli 90 prosentin vuosikymmenen loppuun mennessä. Muun muassa puolustusmenojen kasvu lisää menopaineita.
IMF:n mukaan sopeutustoimien tulisi keskittyä menojen järkeistämiseen.
– Koska finanssipoliittinen haaste on suuri, sekä erilaisia tulo- että menotoimenpiteitä tulisi arvioida. Jo ennestään suuren verorasituksen vuoksi menojen vähentämismahdollisuudet ovat suuremmat. Tehokkuutta ja priorisointia tulisi keskittää sosiaaliturvaan, koulutukseen ja terveydenhuoltomenoihin, raportissa todetaan.
IMF:n mukaan lisätuloja voitaisiin saada muun muassa korottamalla 14 prosentin arvonlisäverokannat 25,5 prosenttiin, indeksoimalla polttoaineiden valmisteverot, korottamalla kiinteistöveroja sekä laajentamalla hiiliveroja.
Raportti löytää tehostamisen varaa myös hyvinvointialueiden tehokkuudesta sekä yritystukien karsimisesta.
IMF muistuttaa, että Suomen korkeakoulutuksen tulokset ovat heikentyneet suhteessa vertailumaihin, mikä korostaa uudistusten tarvetta. Suomessa korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä on pysähtynyt ja jäänyt jälkeen vertailumaista.
Koulutuksen saatavuuden laajentamisen pullonkaulaksi ovat nousseet kapasiteettirajoitteet, jotka johtuvat julkisesti rahoitettujen opiskelupaikkojen rajallisesta kasvusta. IMF:n mukaan Suomessa tulisi harkita korkeakoulutuksen opiskelijamaksujen käyttöönottoa.
