Iltavirkkuus lisää riskiä erilaisille terveysongelmille. Univaikeudet ovat yleisempiä kuin aamuvirkuilla, mikä voi vaikeuttaa sopeutumista yhteiskunnan vaatimaan rytmiin, kertoo Yle.
Tutkimuksissa on havaittu, että iltavirkuilla on kohonnut riski sekä mielenterveysongelmiin että moniin sairauksiin. Näitä ovat esimerkiksi selkä- ja aineenvaihdunta- sekä sydän- ja verisuonisairaudet.
Iltavirkuille myös kellojen kääntely voi olla raskasta. He ovat muita herkempiä vuorokausirytmin häiriintymiselle, koska ovat usein epäsynkronissa yhteiskunnan aikataulujen kanssa.
– Siitä voi seurata, että elämäntavat ovat epäterveellisempiä, liikkuminen vähäisempää ja alkoholin käyttö keskimäärin yleisempää kuin muilla, Uni-ja vuorokausirytmitutkija Ilona Merikanto sanoo.
Jos elämäntilanne suinkin mahdollistaa, kannattaa ensimmäiset talviaikapäivät Merikannon mukaan rauhoittaa sopeutumiseen. Myös omaa syömistä, ulkoilua ja päihteiden käyttöä kannattaa miettiä.
– Esimerkiksi lohtusyöminen on yleisempää iltavirkuilla. Se on varmaan jonkinlaista itselääkintää, kuten päihteiden käyttökin.
Kalenterista kannattaa asiantuntijan mukaan myös siivota pois ylimääräiset menot ja käyttää valoisa aika rauhalliseen ulkoiluun.
– Illan hämärtyessä unta voi houkutella minimoimalla älylaitteiden käyttöä ja rauhoittumalla nukkumaanmenoon.
Kellojen siirtäminen talviaikaan, eli tunnin taaksepäin, antoi tunnin ylimääräistä nukkumisaikaa lauantain ja sunnuntain väliseen yöhön.