IL: Täällä ovat Suomen huonoimmat terveysasemat

Hoitoon pääsyssä on suuria alueellisia eroja.
Keravan terveysasema ei erottunut vertailussa edukseen. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO
Keravan terveysasema ei erottunut vertailussa edukseen. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO
Keravan terveysasema ei erottunut vertailussa edukseen. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO
Keravan terveysasema ei erottunut vertailussa edukseen. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Hoitoon pääsyä joutuu odottamaan pisimpään Keravan terveysasemalla, ilmenee Iltalehden tekemästä selvityksestä. Nopeimmin vastaanotolle pääsee Kittilässä.

IL vertaili Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tietoja siitä, kuinka suuri osa potilaista pääsi lääkärin tai hoitajan vastaanotolle 14 vuorokauden kuluessa.

Kittilässä osuus oli 99 prosenttia. Keravalla kahden viikon sisällä vastaanotolle pääsi vain 20,5 prosenttia potilaista.

Vertailun häntäpäähän sijoittuivat myös Martinlaakson terveysasema Vantaalla ja Ilomantsin terveyskeskus Pohjois-Karjalassa. Niissä hoitoon pääsi kahden viikon sisällä noin 24 prosenttia potilaista.

Kärkipäähän kuuluivat puolestaan Tervolan lääkärin vastaanotto, Inkoon hoitajan vastaanotto sekä Kannuksen terveyden- ja sairaanhoito. Niissä osuus oli 94 prosenttia.

Omalääkärimalli näkyy Kittilän tuloksessa

Lapin hyvinvointialueen terveysasemapalveluiden ylilääkäri Tuula Saukkonen arvioi IL:lle Kittilän hyvän tuloksen liittyvän omalääkärijärjestelmään.

Vuonna 2023 Kittilässä vain 68 prosenttia potilaista pääsi vastaanotolle 14 vuorokauden sisällä. Nyt osuus on 99 prosenttia.

Saukkosen mukaan alueella luovuttiin ostopalvelulääkäreistä ja lääkäreitä rekrytoitiin suoriin työsuhteisiin, mikä on lisännyt hoidon jatkuvuutta.

Tilastojen perusteella Suomessa on siis erittäin suuria alueellisia vaihteluita sen suhteen, miten nopeasti julkiselta terveysasemalta saa palvelua. THL:n ylilääkäri Sara Launio muistuttaa kuitenkin, että tilastot antavat hoitoon pääsystä vain suuntaa-antavan kuvan. Terveysasemat voivat kirjata hoitokontaktin eri tavoin, eikä pitkäaikaissairaiden hoidon toteutumista pystytä hänen mukaansa seuraamaan riittävän tarkasti.

Launio pitää tärkeänä erityisesti pysyviä hoitosuhteita, joissa potilas pääsee asioimaan tuttujen terveydenhuollon ammattilaisten kanssa.

Tuoreen kyselyn mukaan suomalaiset suhtautuvat lihavuuden hoitoon aiempaa sairauslähtöisemmin.
Mainos