Koulujen kasvaneet levottomuudet ovat herättäneet huolta opetusalan ammattijärjestö OAJ:ssä. Aiheesta kertoo Iltalehti.
Yhteydenotot OAJ:n juristeihin rikosasioissa ovat kasvaneet 60 prosenttia vuodessa, usean vuoden ajan, kertoo OAJ:n lakiasiainjohtaja Ulla Walli.
Yhteyttä ottavat opettajat voivat olla epäillyn rikoksen uhreja tai heitä saatetaan myös uhata rikosilmoituksilla.
Yleisimpiä rikosepäilyjä, joiden uhrina opettajat ovat ja joiden vuoksi he ottavat yhteyttä OAJ:n juristeihin, ovat esimerkiksi kunnianloukkaukset sekä laittomat uhkaukset. Opettajista saatetaan esimerkiksi levittää halventavaa materiaalia verkossa.
Myös väkivaltaa työssään kohdanneet opettajat ottavat yhteyttä.
Wallin mukaan opettajat tekevät rikosilmoituksia aiempaa herkemmin, sillä he tietävät ettei väkivaltaista kohtelua pitäisi joutua sietämään työssä.
– Asianomistajan asemassa opettajat ovat tyypillisesti silloin, kun heitä on esimerkiksi lyöty, raavittu tai potkittu, Walli kommentoi Iltalehdelle.
Hänen mukaansa taustalla on toisaalta lisääntynyt pahoinvointi nuorten ja lasten keskuudessa ja toisaalta ilmoittamiskynnyksen madaltuminen.
Oppilaiden huoltajat myös uhkaavat opettajia sekä koulua rikosilmoituksilla aiempaa herkemmin. Tämä voi olla opettajalle raskas prosessi, sillä heidät saatetaan esimerkiksi pidättää virasta prosessin ajaksi. Tältä ajalta heille ei makseta palkkaa.
Yleisimmin opettajia epäillään pahoinpitelyrikoksista. Nämä liittyvät Wallin mukaan järjestyksenpitotilanteisiin, joissa opettaja on esimerkiksi pysäyttänyt oppilaiden välisen tappelun tai poistanut häiriköivän oppilaan opetustilanteesta.
Vuosittain 20-30 rikosjuttua etenee poliisille saakka, kertoo Wallin. Näissä opettajat ovat sekä uhreina että rikoksesta epäiltyinä.
Suurimmassa osassa tapauksista prosessi ei kuitenkaan johda tuomioon. Opettajiin kohdistuvissa epäillyissä rikoksissa tekijä on usein alle 15-vuotias.
OAJ:n mukaan Suomessa ei ole valtakunnallista ohjeistusta väkivalta- tai uhkatilanteisiin kouluissa. Asiasta tulisi käynnistää työsuojeluohjelma, jotta joka paikassa voitaisiin jatkossa toimia samalla tavalla, Wallin sanoo.