Kunnat ja sairaanhoitopiirit rikkovat jatkuvasti lakia hoitoon pääsyssä, Iltalehti kertoo. Suomen lainsäädäntö ja viranomaisten tulkinnat ovat mahdollistaneet tilanteen jatkumisen.
Vaikka kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsyyn laissa määritellyt enimmäismääräajat ovat menneet rikki eri puolilla maata pahemmin kuin aiemmin, Valvira on IL:n selvityksen mukaan käytännössä vain seurannut tilanteen kehittymistä ja kehottanut sairaanhoitopiirejä saattamaan toiminnan lainmukaiselle tasolle. Kehotukset eivät ole tae tilanteen korjaamiseksi ja harvoin johtavat toimenpiteisiin.
Vaikka Valvira voisi ryhtyä järeämpiin toimenpiteisiin, se ei ole tehnyt niin vuoden 2015 jälkeen. Myös aluehallintovirastojen (avi) toimenpiteet ovat olleet kevyitä, ja avit ovat antaneet vain kaksi uhkasakolta tehostettua määräystä vuosien 2017–2022 aikana.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettei sairaanhoitopiireille ole tullut seuraamuksia siitä, vaikka ne rikkovat viranomaisten vaatimuksia hoitoonpääsystä.
Sairaanhoitopiirit perustelevat tilannetta ennen kaikkea henkilöstöpulalla. Vaikka potilaan hoitoonpääsy viivästyisi yli lain määräämän enimmäisajan, useissa tapauksissa hän ei ole oikeutettu korvauksiin. Tämä johtuu siitä, että pelkästään viivästynyt hoidon saanti tai hoidon saamattomuus ei oikeuta korvauksiin potilasvakuutuksesta. Korvausta ei voi myöskään saada, jos henkilövahinko johtuu terveydenhuollon taloudellisista resursseista.
