Iltalehti on selvittänyt, miten mihin väestöryhmiin inflaatio vaikuttaa eniten. Lokakuussa inflaatio oli 8,3 prosenttia, mutta esimerkiksi kulutustuotteiden, kuten 30 prosenttia kallistuneen kahvin, hintojennousu vie toisten kuukausituloista suuremman osuuden kuin toisten.
Luonnollisesti inflaatio vaikuttaa eniten niihin, joilla ovat pienimmät tulot. Heitä ovat maatalousyrittäjät, eläkeläiset, työttömät, ruumiillista työtä tekevät, opiskelijat ja yksinhuoltajat. Heille inflaatioprosentti on 8,7.
Vähiten hintojennousu vaikuttaa varakkaimpiin, ylempiin toimihenkilöihin sekä Uudellamaalla ja Etelä-Suomessa asuvilla, jotka ansaitsevat muutenkin eniten koko maassa. Heille inflaatioprosentti taas on 8,4.
– Tällä hetkellä inflaatio tulee erityisesti asumisesta ja energiasta, mutta sen lisäksi elintarvikkeet ovat kallistuneet todella paljon tänä vuona. Pienituloisimmilla on mennyt huomattavan iso osa näihin tuotteisiin, joissa inflaatio on noussut, sanoo Työn ja talouden tutkimus Laboren erikoistutkija Jani-Petteri Ollikainen .
Ollikainen arvelee hyvätuloisten kykenevän paremmin muuttamaan kulutustottumuksiaan kuin vähemmän ansaitsevat.
– Voisi kuvitella, että hyvätuloisilla on enemmän joustomahdollisuuksia siinä omassa kulutuksessaan. Voi vaihtaa kulutustaan halvempiin vaihtoehtoihin, kärjistäen sanottuna vaihtaa ulkofileen sika–nauta-jauhelihaan.
Energian hinta on ollut merkittävin inflaation kiihdyttyjä. Eläkeläistaloudessa sähkömenot ovat lisääntyneet 1,1 prosenttiyksikköä eli euromääräisesti 452 euroa vuodessa. Yksinhuoltajaperheen energialasku taas on kasvanut keskimäärin ”vain” 0,7 prosenttiyksikköä eli 377 euroa vuodessa.
Hallitus on esittänyt sähkötuen omavastuuksi on 400 euroa kuukaudessa niille, joiden vuositulot eivät riitä saamaan täyttä sähkövähennystä pienten vuositulojen takia. Kuitenkin pelkästään 200 euron lisäys työttömän yksinhuoltajan pieneen sähkölaskuun voi olla paha isku.
– Ennemminkin pitäisi tehdä tulonsiirtoja pienituloisimmille esimerkiksi sitomalla sähköä koskeva tulonsiirto toimeentulotukeen. Sähkön kanssa on myös saatavuusongelma. Kotitalouksille pitäisi pitää yllä edelleen kannusteet sähkön säästämiseen eikä kannustaa kulutukseen halvemmalla hinnalla, sanoo Ollikainen.
Korkotason noustessa ovat omistusasunnon kulut ovat nousseet vuodessa kuitenkin kahdeksan prosenttia ja vuokra-asumisen kulut prosentin.
– Tuota kun katsoo, tällä hetkellä inflaatio koettelee omistusasuntoja huomattavasti kovemmin. Pidemmällä aikavälillä todennäköistä on, että osa niistä kustannuksista menee myös vuokriin. Miten paljon, sitä ei vielä tiedetä, pohtii Ollikainen.
