Nykyisen hallituksen hallitusohjelma on ihmisoikeuksien näkökulmasta poikkeuksellisen edistyksellinen. Paljon on myös saatu aikaan erityisesti maahanmuuttopolitiikan ja naisten oikeuksien saralla.
On kuitenkin huolestuttavaa, että moni keskeinen ihmisoikeuskysymys odottaa edelleen ratkaisuaan vielä aivan hallituskauden loppumetreillä.
Yksi kiireellisistä uudistuksista ihmisoikeuksien edistämiseksi on translaki. Tällä hetkellä translaki on eduskunnan valiokuntien käsiteltävänä ja toivon, että se ehtii ajoissa eduskunnan hyväksymiskäsittelyyn.
Lakiuudistuksella parannettaisiin sukupuoltaan korjaavien ihmisoikeuksia ja poistettaisiin vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä ennen juridisen sukupuolen vahvistamista, sillä nykyisestä toimintatavasta Suomi on saanut useita huomautuksia kansainvälisiltä ihmisoikeustoimielimiltä.
Toinen tärkeä uudistus, joka on jo useilla vaalikausilla jäänyt toteutumatta, on vammaispalvelulain uudistus. Vammaispalvelut eivät tällä hetkellä toteudu Suomessa yhdenvertaisesti, vaan palvelujen saatavuus riippuu asuinpaikkakunnasta ja yksilöiden omasta aktiivisuudesta.
Valitettavasti nyt valiokuntakäsittelyssä oleva lakiesitys ei ole hyväksyttävissä, sillä se sisältää monia ongelmia: se esimerkiksi rajaisi pysyvän vamman saavat vanhukset vammaispalvelujen ulkopuolelle. Lisäksi monen vammaisen palvelumaksut kasvaisivat kohtuuttomasti. Uudistus olisi tärkeä, mutta tällä esityksellä se tuskin menee maaliin tälläkään kertaa.
Ehkä eniten julkisuudessa on huomiota saanut saamelaiskäräjälaki, jonka sisällöstä hallitus on erimielinen. Kyse on hallinnollisesta uudistuksesta, jolla saamelaisten itsemääräämisoikeutta ja oikeusturvaa tulisi vahvistaa. Saamelaiskäräjät on saamelaisten oma poliittinen elin, jonka tehtävä on ylläpitää saamen kieliä ja kulttuuria – ei esimerkiksi käyttää valtaa maankäyttöön tai elinkeinoihin liittyvissä kysymyksissä, kuten julkisuudessa on väitetty.
Siksi on perusteltua, että myös äänioikeus kuuluu saamelaiskulttuuriin kuuluville henkilöille eikä meille suomalaisille, kuten nykylain puitteissa on riskinä käydä. Uudistuksessa äänioikeuskriteerejä laajennetaan ja tarkennetaan, jotta kaikki saamelaiskulttuuriin kuuluvat ryhmät tulisivat huomioiduiksi. Myös tässä Suomea on kehotettu korjaamaan nykytilannetta ihmisoikeuksia kunnioittavampaan suuntaan. On todella valitettavaa, että keskeinen uudistus on joutunut keskustan panttivangiksi.
Suomi toimii YK:n ihmisoikeusneuvoston jäsenenä vuosina 2022–2024 ja tunnetaan maailmalla ihmisoikeuksien puolestapuhujana. Siksi on nurinkurista, että meillä kotimaassa keskeiset ihmisoikeusuudistukset ovat vaarassa jäädä puolitiehen. On tietysti äänestäjien kannalta selkeää, että tiettyjen puolueiden ihmisoikeuspenseys tulee räikeästi esiin juuri ennen vaaleja. Mutta onko Suomella todella varaa heikentää imagoaan juuri ihmisoikeuskysymyksissä?
