Hyvinvointialueiden talous on kääntynyt kuluvana vuonna laajasti ylijäämäiseksi.
Verkkouutiset kysyi kaikilta hyvinvointialueilta niiden tuoreinta arviota tämän vuoden tuloksesta sekä käynnissä olevista ja suunnitelluista henkilöstötoimista.
21 hyvinvointialueesta 18 arvioi tekevänsä tänä vuonna ylijäämäisen tuloksen. Hyvinvointialueiden yhteenlaskettu tulos on ennusteiden perusteella noin 538 miljoonaa euroa ylijäämäinen ja Helsinki mukaan lukien noin 665 miljoonaa euroa ylijäämäinen.
Vain Itä-Uusimaa, Kanta-Häme ja Kymenlaakso ovat jäämässä alijäämäisiksi. Niiden alijäämät ovat 5–9 miljoonaa euroa.
Suurimpia ylijäämiä ennustetaan Varsinais-Suomessa, Vantaa-Keravalla ja Pirkanmaalla.
Varsinais-Suomen hyvinvointialue arvioi vuoden tuloksensa olevan noin 94 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Tulos olisi silti noin neljä miljoonaa euroa muutettua talousarviota heikompi.
– Heikentymistä selittävät erityisesti henkilöstökulujen ylitys sekä materiaalien ostot, hyvinvointialuejohtaja Tarmo Martikainen kertoo Verkkouutisille.
Vantaa-Keravan hyvinvointialue puolestaan ennustaa noin 90 miljoonan euron ylijäämää.
– Tulos on syntynyt uudistusohjelman ja henkilöstön hyvän työn avulla, hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö toteaa.
Pirkanmaalla ennuste on 88 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Talousjohtaja Pasi Virtasen mukaan alue on saavuttamassa talousarvion mukaisen tuloksen.
Myös Länsi-Uudellamaalla talous on vahvasti plussalla. Hyvinvointialueen tulosennuste on 81,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen.
– Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue aloitti toimintansa noin 70 miljoonan euron rahoitusvajeella ja käynnisti talouden tasapainottamisen heti vuonna 2023, hyvinvointialuejohtaja Sanna Svahn taustoittaa.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue ennustaa noin 58 miljoonan euron ylijäämää. Hyvinvointialuejohtaja Ilkka Luoman mukaan tulos on toteutumassa talousarvion mukaisesti.
Lapissa ylijäämäennuste on 21,3 miljoonaa euroa, Satakunnassa 19,8 miljoonaa ja Etelä-Pohjanmaalla 19,9 miljoonaa euroa.
Satakunnassa ennuste on lähes yhdeksän miljoonaa euroa muutettua talousarviota parempi.
Hyvinvointialuejohtaja Tero Mäkirannan mukaan kehitystä selittävät muun muassa henkilöstömäärän lasku, ennakoitua pienemmät toimitilojen vuokrakustannukset sekä arvioitua suuremmat toimintatuotot.
Pohjois-Savossa ylijäämäksi arvioidaan noin 14 miljoonaa euroa.
– Kaikkien mahdollisten rakennemuutosten ja säästötoimien yhteisvaikutus, henkilöstövähennyksistä ostoihin ja hankintoihin, hyvinvointialuejohtaja Marko Korhonen kuvailee syitä.
Etelä-Savossa ylijäämäennuste on 13,8 miljoonaa euroa ja Keski-Suomessa 12,5 miljoonaa euroa. Molemmissa tulos on talousarviota parempi.
Etelä-Karjalassa ylijäämää ennustetaan 8,4 miljoonaa euroa. Hyvinvointialuejohtaja Sally Leskisen mukaan taustalla on muutosohjelman onnistunut toimeenpano.
Kolmella alueella alijäämä
Kanta-Hämeen hyvinvointialue ennustaa tälle vuodelle viiden miljoonan euron alijäämää. Muutettu talousarvio oli vielä 35 miljoonaa euroa ylijäämäinen.
Talousjohtaja Sampo Salon mukaan kuluvaa vuotta ovat rasittaneet kertaluonteiset kustannukset sekä muun muassa noin neljän prosentin palkankorotukset.
Kymenlaaksossa alijäämäksi ennustetaan yhdeksää miljoonaa euroa, kun alkuperäinen talousarvio oli 27 miljoonaa euroa alijäämäinen.
Itä-Uudellamaalla ennuste on 5,9 miljoonaa euroa alijäämäinen. Alkuperäinen talousarvio oli runsaat kahdeksan miljoonaa euroa alijäämäinen.
– Joulukuussa 2025 hyväksytty tuottavuusohjelma ja sen toimenpiteet näyttävät toteutuvan suunnitellusti, hyvinvointialuejohtaja Max Lönnqvist kertoo.
Pohjois-Karjalan tämän vuoden tulos on sen sijaan kääntymässä kuusi miljoonaa euroa ylijäämäiseksi. Alueen kumulatiivisen alijäämän arvioidaan silti olevan vuoden lopussa noin 50 miljoonaa euroa.
Talousjohtaja Ismo Rouvinen arvostelee hyvinvointialueiden rahoitusmallia.
– Hyvinvointialueiden rahoitusmallissa on valuvika, siirtymätasaus. Pohjois-Karjalan rahoituksesta siirtymätasaus on leikannut neljänä ensimmäisenä vuonna noin 250 miljoonaa euroa. Samaan aikaan olemme sopeuttaneet toimintaamme 91 miljoonalla eurolla, Rouvinen sanoo.
– Joudumme sopeuttamaan toimintaamme vielä vähintään 75 miljoonaa euroa vuosina 2027–29, jotta kumulatiivinen alijäämä saadaan katettua, hän jatkaa.
Ylijäämä ei lopeta henkilöstövähennyksiä
Hyvästä tuloskehityksestä huolimatta henkilöstöön kohdistuvat säästöt jatkuvat monilla alueilla.
Pohjois-Pohjanmaalla tämän vuoden yhteistoimintaneuvottelujen perusteella tavoitellaan noin 500 henkilötyövuoden vähennystä. Toimien taloudelliseksi vaikutukseksi vuonna 2027 arvioidaan noin 29 miljoonaa euroa.
Keski-Suomessa vähenevien tehtävien enimmäismääräksi arvioidaan 531 ja Satakunnassa noin 400.
Itä-Uudellamaalla marraskuussa päättynyt neljäs yt-kierros tähtää noin 5,7 miljoonan euron säästöihin ja 95–100 henkilötyövuoden vähennykseen.
Pohjois-Karjalassa henkilöstövaikutukset kohdistuvat noin 377 henkilötyövuoteen. Vakinaisen henkilöstön mahdolliset irtisanomiset koskevat noin 167 henkilötyövuotta.
Keski-Uudellamaalla neuvottelut johtavat 44 irtisanomiseen ja 13 täyttämättä olevan viran tai toimen lakkauttamiseen.
Kaikilla ylijäämäisillä alueilla uusia vähennyksiä ei kuitenkaan ole tulossa. Pirkanmaa, Vantaa-Kerava ja Kainuu ilmoittavat, ettei henkilöstöä koskevia yt-neuvotteluja ole tällä hetkellä käynnissä tai suunnitteilla.
Pohjois-Savossa uusia neuvotteluja sen sijaan on luvassa.
– Alijäämien kattaminen palvelujärjestelmämuutoksineen ei onnistu ilman henkilöstövaikutuksia, joten yt-neuvotteluja on luvassa, Marko Korhonen sanoo.
Kumulatiivista alijäämää yli miljardi euroa
Tämän vuoden ylijäämistä huolimatta hyvinvointialueiden taseissa on edelleen arviolta noin 1,3 miljardia euroa aiemmilta vuosilta kertynyttä alijäämää.
Alijäämät piti lähtökohtaisesti kattaa vuoden 2026 loppuun mennessä, mutta lakimuutos mahdollisti alueille lisäajan.
Jatkoaikaa ovat tähän mennessä saaneet Varsinais-Suomi ja Pohjois-Pohjanmaa vuoden 2027 loppuun, Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa ja Satakunta vuoden 2028 loppuun sekä Kanta-Häme, Pohjois-Karjala ja Päijät-Häme vuoden 2029 loppuun.
Etelä-Karjala, Etelä-Pohjanmaa ja Kymenlaakso ovat parhaillaan arviointimenettelyssä. Jo aiemmin arviointimenettelyyn asetettiin Itä-Uusimaa, Keski-Suomi ja Lappi.
Esimerkiksi Keski-Suomen alijäämän kattamisaika ulottuu vuoteen 2030.