Tutkimus kertoo, että hyvinvointialueiden keskimääräinen maine on kääntynyt laskuun viime vuoden nousun jälkeen.
Hyvinvointialueiden maineiden keskiarvo on laskenut viisiportaisella asteikolle viimevuotisesta 2,84:stä nyt 2,77:ään. Laskua on kaikilla maineen osa-alueilla, eniten työpaikka-osa-alueessa, jonka arvosana on pudonnut jopa 0,13 yksikköä, 2,95:stä 2,82:een.
Heikoin osa-alue on viime vuoden tapaan talous, jonka mainearvosana 2,42 sijoittuu erittäin heikon maineen alueelle. Kohtalaisen maineen alueelle puolestaan yltää ainoastaan tuotteet ja palvelut -osa-alue, jonka mainearvosana on 3,03.
Luottamus&Maine-tutkimusmallin viisiportaisella asteikolla (1–5) maine on kohtalaisella tasolla, jos se saa vähintään arvosanan 3,00. Heikosta maineesta kertoo arvosana 2,50–2,99 ja erittäin heikosta maineesta arvosana, joka on 2,49 tai pienempi.
– Viime vuonna näytti jo, että hyvinvointialueiden yleinen mainetaso olisi lähtenyt nousuun, mutta nyt se valitettavasti kääntyi taas laskuun. Tähän on todennäköisesti vaikuttanut yhteiskunnallinen keskustelu, jota hyvinvointialueista ja sote-alasta käydään muun muassa medioissa. Taustalla vaikuttaa lisäksi suurempi kokonaiskuva: yleinen taloudellinen tilanne ja niukkuuskeskustelu, arvioi Reputation and Trust Analyticsin vanhempi neuvonantaja Nina Laakso tiedotteessa.
– Hyvinvointialueet pyrkivät hoitamaan perustehtäväänsä olemassa olevilla resursseilla ja rajauksilla, ja tiukassa taloudellisessa tilanteessa ne joutuvat tekemään aikaisempaa enemmän koviakin päätöksiä, kuten lomauksia ja irtisanomisia. Lisäksi taustalla on suuri hallinnollinen uudistus, johon on täytynyt sopeutua arjen työssä poikkeuksellisen nopeasti. Tämä kaikki vaikuttaa varmasti ihmisten asenteisiin ja on synnyttänyt negatiivisen kierteen keskusteluun sote-alasta, Laakso jatkaa.
Hyvinvointialueiden Luottamus&Maine 2026 -tutkimuksen tavoitteena oli selvittää hyvinvointialueiden mainetta kansalaisten keskuudessa. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella 3.8.–2.9.2026.
Organisaatioita arvioitiin Reputation and Trust Analyticsin Luottamus&Maine-tutkimusmallilla, jossa organisaation saama mainepistemäärä muodostuu kahdeksan eri osa-alueen keskiarvona.
Osa-alueet ovat yrityksen hallinto, talous, johtaminen, innovatiivisuus, vuorovaikutus, tuotteet & palvelut, työpaikka ja vastuullisuus. Tutkimuksessa käytettiin viisiportaista arviointiasteikkoa (1–5).
Tutkimukseen osallistui yhteensä 4663 vastaajaa. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 15–74-vuotiaat suomalaiset valtakunnallisesti (pois lukien Ahvenanmaa). Koko aineiston tilastollinen virhemarginaali on korkeintaan noin 1,44 prosenttiyksikköä suuntaansa.