Hyvinvointialueilla on vielä petrattavaa tekoälyn (AI) käytön kanssa. Asia ilmenee tekoälykouluttajan Jukka Saksin tekemästä selvityksestä, jossa arvioitiin kaikkien hyvinvointialueiden, HUS-yhtymän sekä Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan strategiat tekoälyn näkökulmasta.
– Strategiat on laadittu vuosina 2021–2023, aikaan ennen generatiivisen tekoälyn murrosta, minkä vuoksi ne kuvaavat luontevasti digitalisaatiovaihetta – eivät vielä tekoälyaikakautta. Viime vuosien nopea teknologinen kehitys on kuitenkin muuttanut toimintaympäristöä niin radikaalisti, että strategioiden päivittäminen on nyt ajankohtaista, Jukka Saksi taustoittaa asiaa blogissaan.
Hän halusi selvittää, missä määrin arvot, johtaminen, viestintä ja teknologia muodostavat strategioissa sellaisen kokonaisuuden, joka tukisi siirtymää tekoälyaikakauteen. Koska valmiita arviointikehyksiä ei ollut, Saksi kehitti tarkoitukseen oman mallin, joka perustuu neljään linssiin: arvoihin, johtamiseen, viestintään ja teknologian hyödyntämiseen.
– Järjestin hyvinvointialueet pistejärjestykseen arvioimalla jokaisen strategian neljän linssin kautta: arvot, johtaminen, viestintä ja teknologian hyödyntäminen. Annoin kullekin linssille pisteet asteikolla 1–5 sen perusteella, kuinka selkeästi ja johdonmukaisesti strategia kuvasi kyseistä osa-aluetta, Saksi kertoo pisteytystavasta.
Tämän jälkeen hän laski kokonaispistemäärän. Maksimimäärä oli 20.
Tuloksista ilmenee, että yksikään hyvinvointialue ei yltänyt tekoälystrategiassaan edistyneelle tasolle, joka olisi vaatinut 16-20 pistettä.
– Tämä taso edellyttäisi strategiaa, joka yhdistää selkeästi arvot, johtamisen, viestinnän ja teknologian sekä sanoittaa suuntaa tekoälyn hyödyntämiselle. Koska strategiat on laadittu 2021–2023 ennen tekoälymurrosta, yhdelläkään alueella ei vielä ole näin kokonaisvaltaista strategista otetta, Saksi huomauttaa.
Toiseksi ylimmälle tasolle eli kehittyvälle tasolle (13-15 pistettä) ylsivät Soite, Länsi-Uusimaa, Päijät-Häme, Kymenlaakso ja Vantaa-Kerava.
– Strategiat ovat rakenteeltaan jäsentyneitä ja tulevaisuussuuntautuneita. Niissä näkyy johdonmukainen yhteys arvojen, johtamisen ja digitalisaation välillä. Strategiat luovat rakenteita, jotka voivat myöhemmin tukea hallinnollisen AI:n hyödyntämistä, vaikka tekoälyä ei vielä sanoiteta eksplisiittisesti. Erot perustasoon syntyvät selkeämmästä loogisuudesta, priorisoinnista ja päätöksenteon kuvaamisesta.
Suurin osa hyvinvointialueista ylsi perustasolle (11-12 pistettä). Näiden joukossa ovat HUS, Helsinki (sosiaali-, terveys- ja pelastustoimi), Keski-Suomi, Lappi, Pohjois-Savo, Pirkanmaa, Etelä-Karjala, Etelä-Pohjanmaa, Etelä-Savo, Kanta-Häme, Keski-Uusimaa, Pohjois-Pohjanmaa ja Pohjanmaa.
– Strategiat ovat jäsenneltyjä ja digitalisaatio on kuvattu melko hyvin, mutta arvojen, johtamisen, viestinnän ja teknologian väliset yhteydet jäävät yleiselle tasolle. Tekoälyn vaikutuksia johtamiseen ja muutosviestintään ei vielä käsitellä. Strategioissa ei ole selkeitä rakenteita, jotka tukisivat hallinnollisen AI:n systemaattista käyttöönottoa, mutta perustat ovat olemassa, Saksi perustelee sijoituksia.
Kaikkein heikoimmin selvityksessä suoriutuivat Satakunnan, Varsinais-Suomen, Itä-Uudenmaan, Pohjois-karjalan ja Kainuun hyvinvointialueet. Ne jäivät selvityksen alimmalle perustason alapuolella olevalle tasolle (9-10 pistettä).
– Strategiat jäävät yleiselle, kuvailevalle tai hajanaiselle tasolle. Johtamisen, arvojen ja teknologian välinen yhteys ei hahmotu, ja digitalisaatiota ei käsitellä strategisena muutosvoimana. Muutosviestinnän ja henkilöstön näkökulmia ei juuri käsitellä. Strategisista asiakirjoista puuttuvat rakenteet, jotka loisivat valmiuksia hyödyntää hallinnollista AI:ta tai sanoittaa tulevaisuusorientaatiota.
Puutteet ovat merkittäviä nykyaikana
Saksin mukaan tasoerot eivät kerro teknisestä osaamisesta, vaan siitä, miten selkeästi strategia yhdistää arvot, johtamisen, viestinnän ja digitalisaation – ja luo pohjan hallinnollisen AI:n hyödyntämiselle.
Hän nostaa esiin myös kuusi keskeistä havaintoa selvityksestä. Ensimmäinen on se, että strategiat ovat digitalisaatiovaiheessa eivätkä vielä tekoälyaikakaudessa.
– Tekoälyn vaikutuksia johtamiseen, viestintään ja kulttuuriin ei vielä ole sanoitettu, Saksi huomauttaa.
Toinen keskeinen havainto on, että arvojen ja teknologian välinen yhteys puuttuu kaikilta alueilta.
– Arvot ovat vahvoja, mutta ne eivät ohjaa teknologisia valintoja tai AI-linjauksia.
Kolmantena havaintona Saksi nostaa esiin sen, että viestinnän sävy, tunneherkkyys ja psykologinen turvallisuus puuttuvat kokonaan.
–Tämä on merkittävä puute aikana, jolloin hyvinvointialueet käyvät läpi raskaita muutoksia ja yt-menettelyjä, hän huomauttaa.
Myös substanssipohjaisen ja hallinnollisen tekoälyn erottelu puuttuu.
– Ne vaativat eri riskinhallintaa ja hyödyntämistapoja, mutta yhteisen etiikan.
Viidentenä havaintona Saksi nostaa esiin sen, että hallinnollinen tekoäly tarjoaa nopeimmat ja matalariskisimmät hyödyt.
– Valmistelu, jäsentäminen ja viestintä ovat ensimmäisiä tehtäviä, joissa AI voi vapauttaa merkittävästi työaikaa ja tukea johtamista.
Viimeinen havainto liittyy siihen, että digitalisaatioperusta on kaikilla alueilla yllättävän vahva.
– Siksi siirtymä tekoälyaikakauteen voidaan tehdä nopeasti ja hallitusti – kunhan suunta määritellään, Saksi huomauttaa.
