Hyvinvointialueet aikovat hyödyntää aiempaa enemmän yksityistä sektoria hoivan parantamiseksi, ilmenee hyvinvointialueiden ylimmälle johdolle suunnatusta kyselystä.
Kyselyyn vastanneista yli 70 prosenttia kertoo järjestävänsä palveluja suunniteltaessa markkinavuoropuhelun useimmiten tai aina.
Vastausten perusteella täyden sote-vastuun vuoden alussa ottaneet hyvinvointialueet työskentelevät vakavasti aliresursoituna. Alueiden ylin johto (95 prosenttia) arvioi myös, että hoitajat ovat pahasti ylikuormittuneita.
Kyselystä piirtyy silti näköala myös paremmasta yhteistyöstä hyvinvointialueiden ja yksityisten palveluntarjoajien kesken.
– Vaikuttaa vahvasti siltä, että hyvinvointialueilla on herätty tilanteen vakavuuteen ja kaikki keinot halutaan hyödyntää laadukkaan hoivan turvaamiseksi. Kyselyn tulokset voisi tiivistää: Vanhushoiva on kriisiytymässä, mutta markkinoiden kyky auttaa ymmärretään yhä paremmin. Tässä on mainio tilaisuus vanhushoivan parantamiseen. Heikkenevä huoltosuhde, resurssipula ja teknologioiden suppea hyödyntäminen edellyttävät uusia ratkaisuja, painottaa Timo Halima turvaratkaisuja muun muassa vanhushoivaan tarjoavalta AddSecurelta tiedotteessa.
Halima listaa kyselystä useita elementtejä, jotka ennakoivat paremmin toimivia hoivamarkkinoita.
– Markkinavuoropuhelut ovat täysin välttämätön mekanismi siihen, että hyvinvointialueet löytävät tarpeisiinsa parhaiten toimivat ratkaisut. Nyt jo yli 70 prosenttia hyvinvointialueiden johdosta kertoo järjestävänsä vuoropuhelun joko aina tai useimmiten, mikä on merkittävää edistystä. Toinen erityisen lupaava löydös on, että yli 70 prosenttia nostaa kokonaisedullisuuden tärkeämmäksi kuin hinnan. Näin saadaan digitaalisesti tuetut, älykkäämmät palvelut tosissaan hoivapulaa ratkaisemaan.
Haliman mukaan tämä tarkoittaa laadukkaampia palveluita etenkin datan paremman hyödyntämisen kautta. Miettimällä kokonaisuutta ja datan mahdollisuuksia voidaan kehittää paitsi hoivaa myös hoidettavien, hoitajien ja hoivakiinteistöjenkin viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Kainuun hyvinvointialueen johtaja Jukka Lindberg korostaakin kokonaisedullisuuden merkitystä.
– Tietenkin on tärkeää, että saamme palveluita edullisesti. Jos kuitenkin asetamme hinnan kaiken edelle, emme pysty arvioimaan eri palveluelementtien keskinäisiä vaikutuksia ja mahdollisuuksia. Pahimmillaan vain hintaa katsoen maksamme lopulta enemmän ja saamme vähemmän. Siksi pitää katsoa kokonaisuuksia ja kokonaisedullisuutta. Palveluista kertyvällä datalla voidaan parantaa laatua ja tuottaa kokonaisuuteen säästöjä, jotka eivät ole hoivasta pois, painottaa Lindberg.
Inhouse-yhtiöiden asema halutaan arvioitavaksi uudelleen
Julkisuudessa on käyty runsaasti keskustelua niin sanotuista inhouse-yhtiöistä. Hyvinvointialueet voisivat ostaa osin omistamiltaan inhouse-yhtiöiltä palveluja ilman kilpailutusta eli markkinat sivuuttaen.
– Nyt näyttää onneksi siltä, että inhouse-yhtiöiden rooli vanhushoivassa on ainakin vielä vähäinen. Yli puolet hyvinvointialueiden johdosta kertoo, että inhouse-palvelujen rooli jää korkeintaan kymmeneen prosenttiin kokonaisuudesta, enemmän inhouse-palveluita käyttää vain 10 prosenttia vastaajista. Toisaalta palvelukokonaisuuksien epäselvyydestä kertoo, että kolmasosa vastaajista ei pystynyt kunnolla arvioimaan inhouse-palvelujen roolia, kertoo Halima kyselyn inhouse-tuloksista.
Suomen yrittäjien elinkeinopoliittisen johtajan Harri Jaskarin mukaan inhouse-yhtiöiden asema on arvioitava uudelleen seuraavalla hallituskaudella. Inhouse-yhtiöiden määrä kokonaisuudessaan on Jaskarin mukaan noussut niin huimasti, että markkinoilta on viety jo 15 miljardia.
– Kyselyn valossa hyvinvointialueen johtajat ovat nyt havainneet yritysten merkityksen merkittävänä osana palvelutuotantoa ja samalla uudelleen miettimässä inhouse-yhtiöiden roolia. Tämä on erinomainen uutinen. Toivottavasti havaintojen jälkeen seuraavat teot. Nykyisin inhouse-yhtiöiden avulla sysätään yksityiset toimijat pois markkinoilta ja estetään aito hinta- ja laatukilpailu, Jaskari sanoo.
Kyselyn vastaajista vain seitsemän prosenttia uskoi inhouse-yhtiöiden tuottavan säästöjä. Selvästi suurin syy inhouse-palvelujen käyttöön oli hankinnan kiireellisyys (40 prosenttia).
– Inhouse-yhtiöillä ei säästöjä eikä parempaa laatuakaan helposti tuoteta, koska niiden ei tarvitse toimia markkinoiden ehdoilla. Koska yhteiskunnan resurssit ovat todella lujilla ja vanhushoivan tarpeet vain radikaalisti lisääntyvät nopeasti kasvavan vanhusväestön myötä, niin haasteiden ratkaisemiseen tarvitaan kaikkia tahoja: kunnan itse tuottamia, ostamia ja myös myymiä palveluita sekä tietenkin yksityisiä. Inhouse-yhtiöt voivat olla pieni osa tätä kokonaisuutta, arvioi Halima.