Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelmassa yhdeksi julkisen talouden tasapainottamisen toimeksi nimetään maapohjan kiinteistöveron alarajan nostaminen 1,30 prosenttiin. Toimenpiteen vaikutukseksi verotuottoihin arvioidaan 110 miljoonaa euroa.
Työn ja talouden tutkimus Laboren johtaja, Jyväskylän yliopiston professori Mika Maliranta sanoo Iltalehdelle, että kyseessä on kannatettava ja tarkoituksenmukainen uudistus.
– Meillä on suuri julkisen talouden alijämä ja kokonaisveroasteen nostaminen on yksi väline korjata tilannetta. Kiinteistövero on lähtökohtaisesti sellainen vero, jolla on vähemmän niin sanottuja haitallisia käyttäytymisvaikutuksia kuin monella muilla veroilla. Sitä voi ihan hyvin kutsua niin sanotuksi ”hyväksi veroksi”, Maliranta sanoo.
Professorin arvion mukaan uudistuksella on paljon hyviä vaikutuksia. Se on silti tehtävä maltillisesti.
– Uudistuksen toteuttamisessa on oltava tarkkana siinä, että arvostukset menevät oikein. Hyvin äkkinäiset kiinteistöveron nostot voisivat aiheuttaa yksittäisille kotitalouksille kohtuuttomia tilanteita, hän sanoo.
Malirannan mukaan kiinteistöverotuksen kiristäminen on asia, josta vallitsee taloustieteilijöiden keskuudessa vahva yhteisymmärrys.
– Kun julkista taloutta voimakkaasti korjataan, painopisteen on oltava sellaisissa veroissa, kuten kiinteistöverossa, joissa käyttäytymisvaikutukset ovat vähemmän haitallisia. Kun muistetaan julkisen talouden alijäämän suuruus, niin onhan tuo puro kuitenkin aika pieni, Maliranta toteaa.
–Esimerkiksi tuloverotuksen puolella verotusta höllennetään enemmän kuin tuo 110 miljoonaa euroa. Kiinteistöverossa on mahdollisuuksia kiristyksiin varsinkin, jos ansiotuloverotusta halutaan keventää.