Asiantuntijoiden mukaan hidasliikkeisyydelle on historiallisia ja instituutionaalisia syitä.
Verkkouutisten haastattelemilla asiantuntijoilla on hyviä uutisia asuntovelallisille. Koronlaskut alkavat tänä vuonna. Ne tosin alkanevat myöhemmin kuin markkinoilla odotettiin.
– Euroalueen talousdatan perusteella voisi ajatella, että laskut voisivat alkaa jo aiemminkin, mutta uskon kesäkuun olevan todennäköisin vaihtoehto ensimmäisille koronlaskuille. EKP:n signaali on tähän viikkoon asti ollut se, että vielä ei olisi koronlaskukeskustelun aika, sanoo Nordean pääekonomisti Jan von Gerich Verkkouutisille.
– Jos itse olisin keskuspankkiiri, niin voisin aloittaa koronlaskut jo tänä keväänä. Inflaatio on hidastunut jo selvästi, ja olemme menossa kestävästi kohti kahden prosentin inflaatiotasoa, sanoo ekonomisti Juha Tervala.
– Mielestäni nyt olisi oikea aika aloittaa keskustelu korkojen laskusta. EKP on puhunut koko ajan, että se seuraa, miltä talousdata näyttää ja data näyttää siltä, että nyt olisi oikea aika avata ovea koronlaskulle, von Gerich sanoo.
Molemmat asiantuntijat ovat sitä mieltä, että toimimalla liian hitaasti EKP saattaa ajaa euroalueen talouden liian koville.
– EKP:ssa on puhuttu, että euroalue ei välttämättä menisi taantumaan. Euroalueen luvut ovat pidemmän aikaa olleet miinusmerkkistä tai näyttäneet nollakasvua. En sanoisi, että euroalueella on syvä taantuma, mutta voidaan aivan hyvin sanoa euroalueen olevan taantumassa tai sille on suuri riski, von Gerich sanoo.
EKP aloittaa koronnostot kesällä
Tällä hetkellä näyttää todennäköiseltä, että EKP aloittaa koronlaskut viimeistään kesäkuun kokouksessaan. Tästä kielii se, että ovea koronlaskuille avattiin ensimmäistä kertaa kuluvalla viikolla. Yleensä sanansa tarkkaan asetteleva EKP:n keskuspankin johtaja Christine Lagarde kertoi Bloombergin haastattelussa koronlaskujen alkavan kesällä tai kesään mennessä.
– Lagarden haastattelu oli ensimmäinen merkittävä avaus, jossa vihjataan tulevista korkojen laskuista. Korkojen laskun vihjattiin tulevan kesällä tai kesään mennessä, Juha Tervala sanoo.
– Tämä oli Lagarden ennakointia. Lähtökohta kuitenkin on, että viimeistään kesällä ohjauskorkoa lasketaan.
Tervalan mukaan Lagarden ennakointi antaa markkinoille luvan odottaa muuttuvaa rahapolitiikkaa.
– Nordean perusennuste on, että kun laskut alkavat niin alaspäin mennään kvartaaleittain neljännes prosenttiyksikkö kerrallaan. Se tarkoittaa ainakin kolmea koronlaskua tälle vuodelle, Jan von Gerich sanoo.
– Mutta jos euroalue joutuu liian koville, niin koronlaskut voivat olla kovempia ja alaspäin mennään puoli prosenttiyksikköä kerrallaan. Jos katsomme historiaa, miten korkoja on laskettu niin suuremmatkin liikkeet ovat mahdollisia.
Von Gerich uskoo, että syyt EKP:n hidasliikkeisyydelle löytyvät juuri historiasta. Saksalaiset keskuspankkiirit pelkäävät hyperinflaatiota, joka kiusasi Saksaa 1920-luvulla. Sen takia talous vedetään välillä liiankin tiukoille.
Tervala ei kuitenkaan usko, että suuremmalle pudotukselle on tarvetta. Hänen mukaansa hidasliikkeisyys myös kuuluu keskuspankkien luonteeseen eikä se voi reagoida jokaiseen napsahdukseen. Hidasliikkeisyys tekee rahapolitiikasta myös paremmin ennustettavaa.
– 25 korkopisteen muutos alaspäin on merkittävä, kun se muuttaa rahapolitiikan linjan. Mikään suurempi muutos ei olisi järkevä, koska se antaisi indikaattorin siitä, että keskuspankki olisi jo myöhässä korkojen laskun suhteen, hän sanoo.
Nordean von Gerich uskoo, että tämän vuoden aikana ohjauskorko laskee joka tapauksessa alle kolmen. Juha Tervalan pitkän aikavälin ennuste poikkeaa valtavirrasta ja tuo suomalaisille asuntovelallisille iloisia uutisia.
– Ennusteeni mukaan inflaatiopiikki ja korkeiden korkojen aika tulevat jäämään muutaman vuoden mittaiseksi. Uskon, että 2020-luvun aikana tulemme vielä elämään matalassa korkoympäristössä. Se tarkoittaa jotain yhden ja kahden prosentin välissä olevaa ohjauskorkoa, Tervala sanoo.