Hyttyset voivat oppia pitämään suositusta karkotteesta

Vuosikymmeniä käytössä ollut tuote voi tietyissä oloissa menettää tehonsa.
Sääskiä Piispajärvellä. / LEHTIKUVA / VESA MOILANEN
Sääskiä Piispajärvellä. / LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Hyttyskausi on alkamassa, ja monelle tärkein ase pistoja vastaan on iholle levitettävä karkote.

Uusi tutkimus tuo aiheeseen yllättävän käänteen, sillä tietyissä oloissa hyttyset voivat oppia pitämään juuri siitä aineesta, jonka pitäisi karkottaa ne.

Toukokuussa 2026 Journal of Experimental Biology -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin, miten keltakuumehyttynen (Aedes aegypti) reagoi DEET-karkotteeseen. DEET eli dietyylitoluamidi on karkotteiden peruskiviä, joka on pitänyt itikat loitolla vuosikymmeniä.

Ranskan Toursin yliopiston ja yhdysvaltalaisen Virginia Techin tutkijat havaitsivat, että hyttyset voivat oppia liittämään DEETin hajun ruokaan. Tällöin aine alkoikin houkutella hyönteisiä.

Pavlovin koe

Tutkijat käyttivät samaa ehdollistamisen periaatetta kuin Ivan Pavlovin kuuluisissa koirakokeissa. Hyttyset pidettiin verkon takana, ja niille tarjottiin lämmintä verta sisältävä pussi juuri ulottumattomiin.

Kun verta tarjottiin DEETin hajun ympäröimänä ja hyttynen onnistui silti ruokailemaan, hajun ”vaara”-merkitys muuttui vähitellen ”täällä on ruokaa” -merkitykseksi.

Poimintoja videosisällöistämme

Tutkija Claudio Lazzarin mukaan toistuva altistuminen DEETille voi heikentää sen tehoa karkotteena, ja joissakin tilanteissa aine voi jopa alkaa houkutella hyttysiä.

Virginia Techin Clément Vinauger sanoo, että jos karkotteen pitoisuus iholla ehtii haihtua mutta hyttynen pääsee silti pistämään, se voi alkaa yhdistää hajun palkintoon.

Kyse oli silti laboratoriokokeesta. Tutkijat itse korostavat, ettei ole vielä selvää, mitä luonnossa tapahtuu. Lisäksi ilmiö pohjautuu yksilön oppimiseen eikä perinnölliseen reagointiin karkotetta kohtaan.

Tutkimus ei myöskään tarkoita, että karkotteet olisivat lakanneet toimimasta. DEET on yhä tehokkain ja suositelluin suoja hyttysiä ja punkkeja vastaan. Koe tehtiin trooppisella, tauteja levittävällä hyttyslajilla, joten suoria johtopäätöksiä Suomen kesähyttysiin ei voi vetää.

Käytännön opetuksena voi pitää sitä, että karkotetta kannattaa levittää uudelleen ennen kuin se ehtii haihtua. Juuri haihtuminen ja läpi päässyt pisto voi olla se hetki, jolloin hyttynen oppii jotain uutta.

LUE MYÖS:
Aromikas jäte pitää hyttyset pois pihajuhlista (VU 22.5.2026)

Vakuutusyhtiö kehottaa tarkistamaan laitteet ennen helteitä.
Kesäsuunnitelmissa näkyy tänä vuonna aiempaa varovaisempi rahankäyttö.
Erityisesti nuoret aikuiset ja lapsiperheet kaipaavat taukoa digilaitteista.
Mainos