– Ukrainan sota käänsi rakentamisen näkymät ennätysvilkkaista sysimustiksi helmikuussa, toteaa Hypon ekonomisti Juho Keskinen.
Vaikka sodan vaikutukset eivät vielä juurikaan näy helmikuun tilastotiedoissa, laskee voimakas inflaatio rakennushankkeiden kannattavuutta, mikä heijastuu väistämättä kuluvan vuoden asuntoaloituksiin ja siten ensi vuonna valmistuvien asuntojen määrään.
– Viime vuoden buumi näkyy kuitenkin kuluvana vuotena valtavana määränä uusia asuntoja – valmistumisia odotetaan jopa yli 45 000 eli enemmän kuin kertaakaan vuoden 1991 jälkeen, Keskinen sanoo.
Uusia asuntoaloituksia oli joulu–helmikuussa lähes viisi prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana ajankohtana. Kaikkien rakennushankkeiden aloitukset kasvoivat kuitenkin yli viidellä prosentilla.
– Sodan vuoksi uusien asuntojen rakentamisen aloitukset vähenevät kuitenkin kauttaaltaan. Rakentamisessa tarvittavien komponenttien hintanousun lisäksi epävarmoissa oloissa myös rahoitus kiristyy riskipitoisimpien hankkeiden kohdalla, mikä vaikuttaa joidenkin rakennusyhtiöiden toimintaan, Keskinen sanoo.
Samalla sääntely iskee hänen mukaansa loppukevään asuntoaloituksiin vääjäämättä.
– Espoon rakennusvalvonta ei edes käsittele uusia rakennuslupahakemuksia ja jähmeästä lupabyrokratiasta on valitettu muissakin kasvukeskuksissa, kuten Helsingissä, Oulussa, Vantaalla ja Jyväskylässä. Resursseihin ja prosessien tehokkuuteen liittyvät ongelmat yhdistettynä korona-ajan etätöihin julkisissa virastoissa ei ole aina johtanut parhaimpiin tuloksiin.
Lupakäytäntöjen täytyy toimia jouhevasti, jotta tarpeellinen asuntotarjonta varmistetaan ja yksityiset toimijat voivat suunnitella toimintaansa. On hyvä muistaa, että riittävä rakentaminen kasvukeskuksissa on aivan keskeinen kysymys talouskasvun ja hyvinvoinnin kannalta, Keskinen jatkaa.