Ennen Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainaan Euroopan unioni oli ensisijainen ja suurin vientialue Venäjän teräkselle.
Investointiyhtiö Atonin mukaan EU vastasi lähes neljänneksestä Venäjän kaivos- ja metalliteollisuuden liikevaihdosta, kun Pohjois- ja Etelä-Amerikan yhteinen osuus oli 14 prosenttia ja kotimainen osuus 43 prosenttia.
Vuonna 2022 Kreml pystyi kompensoimaan lännen asettamia pakotteita myymällä alennuksella niihin maihin, jotka eivät pakotteista välittäneet, kuten Kiinaan ja Turkkiin. Puolivalmiiden terästuotteiden myynti Kiinaan kolminkertaistui 2,3 miljoonaan tonniin, arvoltaan 1,34 miljardiin dollariin. Hinta Kiinalle oli 15–23 prosenttia matalampi ja Turkille 8–17 prosenttia matalampi kuin EU:lle.
Rautametallien kokonaisvienti kuitenkin pieneni 15 prosenttia 24,5 miljardiin dollariin.
EU jatkoi vuonna 2023 puolivalmiiden terästuotteiden ostoa Venäjältä asetettujen kiintiöiden puitteissa, mutta tammi-lokakuussa niiden tuonti väheni edellisvuoden samaan jaksoon verrattuna 39,9 prosenttia 4,18 miljoonaan tonniin, arvoltaan 2,1 miljardiin euroon.
Vaikka venäläisyhtiöt lisäsivät vuonna 2023 vientiä Lähi-idän, Afrikan ja Etelä-Amerikan ”ystävällisiin” maihin, ne eivät pystyneet kompensoimaan uutta negatiivista käännettä, puolivalmiiden terästuotteiden viennin 70,6 prosentin romahdusta edellisvuoden uudelle huippumarkkina-alueelle Kiinaan. Se osti tammi–lokakuussa enää 658 000 tonnia, arvoltaan 300 miljoonaa dollaria.
Kiinan teräksen tuonti pieneni kokonaisuudessaan tammi–marraskuussa 29,2 prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Sen sijaan Kiina alkoi kilpailla Venäjää vastaan Lähi-idän ja Turkin teräsmarkkinoista.
Kuluvana vuonna EU:n piti ottaa käyttöön lokakuussa 2022 asettamansa kahdeksas pakotepaketti, joka ei kiellä ainoastaan Venäjän terästuotteiden maahantuontia, vaan myös kolmansien maiden tuotteiden, jos niissä on käytetty venäläistä terästä. Aivan viime vuoden lopussa kuitenkin EU päätti jatkaa joidenkin venäläisten puolivalmiiden terästuotteiden tuonnin sallimista lokakuuhun 2028 saakka, koska eurooppalaisyritykset tarvitsevat lisäaikaa niiden korvaamiseksi.
Pakotteiden vaikutus kuitenkin kasvaa ajan mittaan, Venäjän kanssa kilpailevat teräksen tuottajat lisäävät tuotantoaan ja syrjäyttävät ongelmalliset venäläistuottajat. Tulevina vuosina Venäjä putoaa pois maailman teräsmarkkinoilta, johon vielä muutama vuosi sitten meni noin 40 prosenttia sen terästuotannosta.
Teräs on hyvä esimerkki siitä, miten Venäjän viennin strateginen kääntyminen itään ei toimi. Pakotteisiin liittymättömät maat käyttävät vain tilannetta hyväkseen: ensin ne pakottavat Venäjän hintojen alennuksiin ja lopulta valtaavat itse sen vientimarkkinat.
