Venäjän sotatoimet Ukrainassa eivät ole sujuneet suunnitelmien mukaan, joten presidentti Vladimir Putinin on pitänyt siirtyä suunnitelmaan C. Näin arvioi King’s College Londonin sotatieteiden laitoksen emeritusprofessori Lawrence Freedman.
Hänen mukaansa Venäjän alkuperäisenä tavoitteena oli saavuttaa nopea ja suhteellisen kivuton voitto valtaamalla Kiova ja syrjäyttämällä presidentti Volodymyr Zelenskyi.
– Sen sijaan Venäjän sotilasjohto luotti ensin pienempien sotilasosastojen nopeaan ja yllätykselliseen etenemiseen valloittaakseen tärkeimmät Ukrainan kaupungit. Tätä varten käytettiin vain murto-osa operaatiota varten kootuista joukoista eikä vaivauduttu edes ottamaan ilmatilaa haltuun, Freedman kirjoittaa blogissaan.
Siten suunnitelman A epäonnistuminen vaikeutti siirtymistä suunnitelmaan B eli suurempien sotilaskolonnien käyttöön.
– Ukrainalaiset pystyivät hidastamaan etenevien venäläisjoukkojen liikettä häiritsemällä niitä ja pakottamalla ne kiertoreiteille. Ukrainalaiset räjäyttivät muun muassa siltoja. Venäläiset joukot jaettiin useampaan saattueeseen, mikä aiheutti koordinaatio-ongelmia ja jätti yksittäiset saattueet alttiiksi puolustajien väijytyksille. Logistiikan ongelmat kasvoivat, kun polttoainetta kuljettaneet huoltosaattueet eivät pysyneet kärkiyksiköiden perässä, Freedman kertoo.
Valtavan venäläisen kolonnan kerrottiin aiemmin tällä viikolla olevan matkalla Kiovaan.
– Käytännössä se osoittautui joukoksi pienempiä saattueita, jotka juuttuivat paikoilleen, koska rikkoutuneet tai polttoaineongelmista kärsivät ajoneuvot tukkivat tien.
Hän kuitenkin olettaa Venäjän asevoimien tehostavan toimiaan ja parantavan juoksuaan. Moni asiantuntija on varoittanut aliarvioimasta Venäjää.
Venäjän asevoimien tuntija, CNA-ajatushautomon Venäjä-ohjelman johtaja Michael Kofmanin mukaan hyökkääjän toistaiseksi kärsimät tappiot Ukrainassa voivat antaa väärän kuvan venäläisjoukkojen kyvyistä. Venäjän joukot ovat edenneet tappioista huolimatta.
Laajempi tulenkäyttö ja piiritykset
Lawrence Freedman kertoo presidentti Putinin olevan nyt pakotettu siirtymään suunnitelmaan C, joka pitää sisällään elementtejä myös aiemmista suunnitelmista.
Freedmanin mukaan laajempi tulenkäyttö ja tärkeimpien kaupunkien piirittäminen ovat oleellisimmat osat tässä suunnitelmassa.
Venäjän asevoimat on jo lisännyt ohjusiskuja sekä raketti- ja kranaattitulta varsinkin Harkovan kaupungissa. Myös ilmaiskujen kerrotaan lisääntyneen. Tästä on aiheutunut paljon siviiliuhreja, ja rakennuksia on tuhoutunut.
Vaikka joillakin iskuilla tiettyihin kohteisiin on taktinen merkitys, Freedman ei usko, että hallintorakennusten ja mediatornien tuhoamisella on suurta merkitystä sodan tässä vaiheessa.
– Ukrainaa johdetaan Kiovan metroasemilta, maanalaisista käytävistä ja zoom-kokouksista.
Hän uskoo, että Venäjä turvautuu nimenomaan kaupunkien piiritykseen.
– Väestö voidaan pakottaa bunkkereihin, samaan aikaan kun kaupungit menettävät sähkön, ruoasta ja lääkkeistä tulee pulaa ja tilanne muuttuu asteittain ahdistavammaksi. Tämä voi oletusarvoisesti olla suunnitelma C, varsinkin jos venäläisten vaikeudet tunkeutua suurten kaupunkien puolustuslinjojen läpi jatkuvat.
Freedmanin mukaan ihminen voi sietää tällaisia olosuhteita jonkin aikaa, mutta jossain vaiheessa se johtaa humanitaariseen kriisiin.
– Tässä yhteydessä voidaan odottaa vaatimuksia humanitaaristen käytävien luomisesta, jotta siviilit voivat paeta.