Taktisten ydinaseiden sijoittaminen Valko-Venäjälle on turvallisuuspolitiikan tutkija Ivana Stradnerin mukaan ensimmäinen kerta Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen, kun osa Venäjän ydinasearsenaalista siirretään toisen maan alueelle.
– Päällisin puolin tämä näyttää viestivän vahvuudesta. Totuus on kuitenkin päinvastainen, amerikkalaisessa Foundation for Defense of Democracies -ajatushautomossa työskentelevä Stradner sanoo brittiläisessä The Telegraph -lehdessä.
Kuvaavaa on hänen mukaansa se, että ydinaseiden sijoittamisesta kerrottiin Valko-Venäjän vapauden päivänä, joka on Valko-Venäjän demokraattisen opposition epävirallinen juhlapäivä. Ajoituksen tarkoituksena oli varoittaa valkovenäläisiä kallistumasta Ukrainan tavoin länteen.
Myös muualla itäisessä Euroopassa tilanne on Kremlin näkökulmasta synkkä. Georgiassa ja Moldovassa on nähty joukkomielenosoituksia Kremlin toimintaa vastaan, ja jopa uskollisena liittolaisena pidetyn Serbian ulkoministeri ilmoitti muutama viikko sitten maansa saattavan asettaa pakotteita Venäjälle.
Armenia harkitsee jo eroa
Venäjällä on Ivana Stradnerin mukaan yhä suurempia vaikeuksia myös pitää koossa Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen vuonna 1992 perustettua Kollektiivisen turvallisuuden järjestöä (CSTO). Varsovan liiton perilliseksi tai Mini-Natoksi luonnehdittuun järjestöön kuuluu kuusi jäsenvaltiota: Venäjä, Armenia, Valko-Venäjä, Kazakstan, Kirgisia ja Tadžikistan.
– CSTO:n perussopimuksen artikla 4, joka on verrattavissa Naton 5. artiklaan, sisältää raudanlujan sitoumuksen puolustaa muita jäsenvaltioita hyökkäyksiltä, mutta Venäjä ei kuitenkaan ole tukea johdonmukaisesti antanut. Yli 30 vuoden ajan CSTO oli pidättäytynyt lähettämästä joukkoja konfliktialueille Armenian ja Kirgisian toistuvista vetoomuksista huolimatta, hän sanoo.
– Viime vuonna Kirgisia perui yhteiset sotaharjoituksensa Venäjän kanssa, ja kaikista CSTO-maista vain Valko-Venäjä on suoranaisesti tukenut Venäjän sotaa. Merkittävää on, että Armenian pääministeri Nikol Pashinjan ilmoitti maansa parhaillaan harkitsevan eroa CSTO:sta, hän toteaa.
Vladimir Putin pitää hänen mukaansa CSTO:ta vain välineenä vahvistaa Venäjän otetta järjestöön kuuluvista naapurimaistaan – ei niinkään vastavuoroisuuteen perustuvana instituutiona. Siksi maat, jotka ovat perinteisesti kuuluneet Kremlin vaikutuspiiriin, ovat alkaneet etsiä luotettavampia suojelijoita muualta.