Poliisi on pitkään ollut huolissaan lisääntyvästä huumeiden käytöstä, huumerikollisuudesta, väkivalta- ja muusta liitännäisrikollisuudesta ja niiden mukanaan tuomasta inhimillisestä kärsimyksestä, poliisi Tuomas Töyhönen kirjoittaa blogissa.
Poliisin mukaan huumausaineiden käytöstä johtuvat ongelmat ovat monisyinen ja -tahoinen ongelma, johon ei ole yksiselitteistä ja helppoa ratkaisua.
Nyt vireillä oleva lakialoite ehdottaa laillisia käyttöhuoneita huumausaineille. Poliisitoiminnan näkökulmasta käyttötilakokeilu olisi varmasti haastava.
– Näemme käyttötiloissa kuitenkin myös mahdollisuuksia. Huolellisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa suunnitellut, käyttäjäryhmältään rajatut ja valvotut huumausaineen käyttöhuoneet voisivat olla perusteltu lisä nykyisiin sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpiteisiin, palveluihin ja muihin huumausaineiden käytöstä johtuvien haittojen ennalta ehkäisyyn, poliisi sanoo tiedotteessa.
– Kokeilun tiellä on poliisin näkökulmasta useampia mutkia, mutta alkuun nyt kaksi merkittävää kokonaisuutta: voimassa oleva lainsäädäntö ja käyttötilojen kohderyhmän rajaaminen. Jos kokeilua varten lakia ei muuteta, poliisin kanta on selkeä: huumeiden käyttö ja hallussapito on rangaistavaa, ja meidän on niihin lain vaatimuksesta puututtava. Kokeilu vaatisi siis ehdottomasti tarkkarajaisia lakimuutoksia.
Toinen alkumetreillä ratkaisua vaativa asia on Töyhösen mukaan käyttötilojen kohderyhmä eli se, kenelle tila on tarkoitettu. Poliisi ei halua olla luomassa tai mahdollistamassa vapaa-aluetta huumausaineiden käyttämiselle. Aluetta, minne kuka vain voi mennä käyttämään tai kokeilemaan huumeita. Käyttötilan tulee olla tarkoitettu niille täysi-ikäisille huumeriippuvuudesta kärsiville, jotka sitä eniten tarvitsevat.
– Poliisin näkemyksen mukaan käyttötilojen tavoitteena tulee olla huumausaineiden käytön ja houkuttelevuuden vähentäminen, hoitoonohjauksen ja muiden liitännäisten palveluiden kehittäminen ja parantaminen.
Näitä mutkia tulee keskustelun edetessä Töyhösen mukaan ilmenemään lisää. Niiden suoristamiseen tarvitaan avointa, rehellistä ja asiapohjaista, perusteluiltaan kestävää yhteiskunnallista keskustelua eri viranomaisten, kansalaisjärjestöjen, poliitikkojen, kansalaisten ja kokemusasiantuntijoiden kesken. Ratkotaan tämä vaikea ongelma yhdessä.
