HUSin päättäjät: Uudenmaan palveluja heikennetään

HUSin puheenjohtajiston mukaan THL:n tarvekertoimen laskentamalli on reikäinen kuin tahkojuusto.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) hallituksen puheenjohtajisto tyrmää kansanedustaja Aki Lindénin (sd.) väitteet Uudenmaan rahoituksen lisääntymisestä sote-uudistuksessa.

HUSin toimitusjohtajana aiemmin toiminut Lindén kirjoitti Helsingin Sanomissa, että Uudenmaan rahoitus lisääntyy kokonaisuutena merkittävästi uudistuksessa.

– Päinvastoin rahoitus ensin vähenee ja kasvaa sen jälkeen vähemmän kuin väestönkasvu, ikääntyminen ja monikulttuurisuuden kasvu edellyttäisivät, HUSin hallituksen puheenjohtaja Ulla-Marja Urho (kok.) ja HUSin hallituksen varapuheenjohtaja Jari Oksanen (vihr.) kirjoittavat Helsingin Sanomissa.

HUSin hallituksen puheenjohtaja Ulla-Marja Urho. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kertoimia esitetään tulevan soten rahanjaon perustaksi. Urhon ja Oksasen mukaan kertoimet perustuvat erittäin vaihtelevanlaatuisesta rekisteritiedosta tehtyihin malleihin.

– Tarvetta kuvaavien tekijöiden selitysaste maakuntatasolla on vain 87 prosenttia. Lisäksi erikoissairaanhoidon tarvetta selittävistä kuluista mallissa puuttui 1,1 miljardia euroa. Tarvekertoimen laskentamalli on kuin tahkojuusto, täynnä reikiä, Urho ja Oksanen näkevät.

Heidän mukaansa Sanna Marinin (sd.) hallituksen muutetussakin esityksessä Uudenmaan rahoitusta ja palveluita leikataan voimakkaasti. Väestönkasvun rahoitus huomioidaan kahden vuoden viiveellä ja palvelutarpeen kasvu vain 80-prosenttisesti.

HUSissa erikoistuu 40 prosenttia Suomen lääkäreistä.

– Yliopistollisen koulutuksen ja tutkimuksen kuluista uupuu aiempien julkisuuteen tuomiemme laskelmiemme lisäksi 100 miljoonaa euroa.

Poimintoja videosisällöistämme

HUS vaatii THL:n rekistereitä ja laskelmia avoimena datana ja valtiovarainministeriön laskelmia auki purettuna, jotta ne voidaan arvioida avoimesti.

– Uudenmaan väestön palveluja heikennetään näillä periaatteilla vuoteen 2029 mennessä merkittävästi. Eittämättä tämä koskee sekä HUSia, Uudenmaan perusterveydenhuoltoa ja sosiaalitointa sekä niiden henkilöstöä, Urho ja Oksanen kirjoittavat.

HUS vastaa suurena yliopistosairaalana joka kolmannen suomalaisen erikoissairaanhoidosta. Lisäksi HUSilla on merkittävät valtakunnalliset erityisvastuut vaikeimmin sairaista potilaista.

– Suunniteltu rahoitusleikkaus kohdistuu viime kädessä näihin potilaisiin saaden aikaan yhteiskunnallista eriarvoistumista, Urho ja Oksanen toteavat.

LUE MYÖS:

SDP:n kansanedustaja: HUSin rahoitus lisääntyy uudistuksessa

Mainos