Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) säilyy ja sen asema vahvistuu maan johtavana erikoissairaanhoidon toimijana ja terveystieteellisen tutkimuksen keskuksena, väittää SDP:n kansanedustaja, sairaalaneuvos Aki Lindén.
Uusien sote-lakien valmistuessa suurimmaksi keskustelunaiheeksi on noussut palveluiden tuleva rahoitusmalli. Vuodesta 2023 alkaen sote-alueet saavat rahoituksen valtiolta monimutkaisen laskelman perusteella.
– Rahoituksesta julkaistut ennakkotiedot ovat hätäännyttäneet joillakin alueilla luulemaan, että rahoitus vähenee. Mistä on kysymys, Aki Lindén kirjoittaa Helsingin Sanomissa.
Länsi-Uudellamaalla ja Keski-Uudellamaalla asukaskohtaista rahoitusta pienennetään asteittain sadalla eurolla vuoteen 2029 mennessä. Helsingissä vastaava pienennys on 77 euroa.
Itä-Uudellamaalla asukaskohtainen rahoitus kasvaa vuoteen 2029 mennessä 166 euroa ja Vantaan-Keravan sote-alueella 24 euroa. Vuoden 2029 rahoituksesta nämä muutokset merkitsevät alle kahden prosentin asukaskohtaisen rahoituksen pienentymistä koko Uudenmaan alueella.
– Tämän kompensoimiseksi alueella on pystyttävä sosiaali- ja terveyspalveluissa 0,3 prosentin vuotuiseen tuottavuuden kasvuun vuosina 2023–2029. Tavoite on täysin realistinen, Lindén näkee.
Samaan aikaan Uudenmaan sote-rahoitus lisääntyy Lindénin mukaan merkittävästi väestömäärän kasvaessa. Tämä huomioidaan sekä suoraan että ennen kaikkea palvelutarvetta kuvaavien indikaattoreiden kautta.
– Kasvu tulee olemaan 5–6-kertainen edellä kerrottuun asukaskohtaiseen pienentymiseen verrattuna. Kokonaisuutena rahoitus siis lisääntyy merkittävästi. Tästä seuraa, että henkilöstöä tarvitaan lisää ja siihen on myös rahoitus, Lindén kirjoittaa.
HUS-yhtymä tulee saamaan rahoituksensa Uudenmaan neljältä sote-alueelta ja Helsingiltä. Nyt se saa rahoituksen Uudenmaan 24 kunnalta.
Aki Lindén on HUSin entinen toimitusjohtaja.
